Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Uutta tietoa turvetuotannon vesistökuormituksesta

25.02.2015 Jarkko Narvanne

Turvetuotannon vesienkäsittelyn tehostaminen viime vuosina on pienentänyt vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kesän rankkasateista johtuvien virtaamahuippujen aikainen kuormitus ei heikennä vesienkäsittelyn puhdistustehokkuutta.

Tiedot perustuvat Pöyry Finland Oy:n selvitykseen vuosien 2008–2012 velvoitetarkkailuaineiston pohjalta.

Turvetuotannon kuivatusvesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet sekä ominaiskuormitukset ovat nykyisin yleisesti käytössä olevilla vettä puhdistavilla pintavalutuskentillä selvästi pienemmät kuin aiemmin yleisesti käytetyillä ns. perustason vesienkäsittelymenetelmillä (laskeutusallas ja virtaamansäätö). Turvetuotannon valumavesien puhdistaminen pelkän perustason vesienkäsittelyn avulla on väistymässä ja siirtyy kokonaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi lähivuosina.

Pöyry Finland Oy:n selvitystyössä määritettiin virtaamahuippuja kuvaavat ylivirtaamatilanteet jokaiselle tuotantoalueelle ja todettiin, että valunnan lisääntyminen ei heikentänyt vesienkäsittelyrakenteiden (mm. pintavalutuskentät, kosteikot) puhdistustehokkuutta.

Julkisuudessa esitetylle väitteelle, jonka mukaan turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta syntyisi jopa suurin osa yhden päivän aikana, ei löytynyt selvityksen mukaan perusteita. Yksittäisen näytteenottopäivän osuus vuosikuormituksesta on keskimäärin alhainen, ylivaluntanäytteissäkin muutaman prosentin luokkaa.

Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys päivittää ja laajentaa aiempia ominaiskuormitusselvityksiä. Sen osana tarkasteltiin erikseen virtaamahuippuja kuvaavien ylivirtaamatilanteiden veden laatua ja kuormitusta.

Pöyryn ominaiskuormitusselvityksen aineistona käytettiin suurimpien turvetuottajien kattavaa tarkkailuaineistoa (14 834 vesinäytettä) koko Suomesta vuosilta 2008–2012. Nettokuormitus laskettiin vähentämällä lasketusta kuormituksesta luonnon taustahuuhtouman osuus.

Virtaamahuippuja kuvaavien ylivirtaamatilanteiden vedenlaatu- ja kuormitustarkastelussa analysoitiin 36 turvetuotantoalueen velvoitetarkkailutuloksia vuosilta 2008–2013. Kaikilla ylivirtaamaselvityksen kohteilla vesinäytteet oli haettu ympärivuotisesti ja virtaama oli mitattu jatkuvatoimisella virtaamamittarilla.

http://www.turveinfo.fi/ominaiskuormitusselvitys

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Pirkanmaan vesihuollon tulevaisuuden linjaukset valmistuneet

Next Post:

Tenojoen lohisaalis kasvoi edellisvuodesta

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS