Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia osaksi metsätaloutta

21.09.2015 Jarkko Narvanne

Valtakunnalliset metsätalouden vesiensuojelupäivät järjestetään Kolilla 22.–23.9. Päivien teemana on metsät ja pienvedet, ja niiden tavoitteena on edistää valtioneuvoston elokuussa hyväksymän pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian huomioon ottamista metsätaloudessa.

Suomessa on paljon luonnon monimuotoisuuden, kalastuksen, matkailun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaita pienvesiä, puroja, noroja, lampia ja lähteitä. Pelkästään pienvirtavesien pituuden on arvioitu olevan yli 200 000 km.

Valtioneuvoston hyväksymän suojelu- ja kunnostusstrategian taustalla on huoli pienvesien heikentyneestä tilasta. Suuri osa pienvesistä rajautuu metsätalouskäytössä oleviin alueisiin, joten metsissä tehtävillä toimenpiteillä ja niiden ajankohdan valinnalla voidaan vaikuttaa hyvin paljon pienvesien laatuun.

Metsälaissa pienvesien lähiympäristöt on määritelty metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää. Pienvesien suojeluun ja kunnostamiseen sovellettavia toimintamalleja ovat luonnonmukaiset vesirakentamisen menetelmät, kustannustehokkaat vesiensuojelumenetelmät ja valuma-aluesuunnittelu. Valtion rahoittama metsätalouden vesistökuormitusverkko kerää ajantasaista perustietoa metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksista vesistöihin. Tiedot ovat julkisesti saatavilla asiantuntijoiden ja kansalaisten käyttöön.

Keväällä hyväksyttyyn kestävän metsätalouden rahoituslakiin (Kemera-laki) sisältyy rahoitusmahdollisuuksia yksityismetsissä sijaitsevien pienvesien huomioimiseen ja kunnostamiseen. Valtiontalouden säästöt uhkaavat kuitenkin pienentää toimenpiteisiin käytettävissä olevaa rahoitusta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Alavuden Saarijärven pinta lasketaan rantojen kunnostamiseksi

Next Post:

Kemijärven säännöstelyn kehittämistä seurataan kyselytutkimuksella

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS