Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Etelä-Pohjanmaan suurin kosteikkohanke käynnistyy Alavudella

20.11.2015 Jarkko Narvanne

Sulkavankylän kylätaajamassa Keskisen Sulkavanjärven pohjoispuolella käynnistyy talvella 2016 hanke, jossa rakennetaan pinta-alaltaan noin 10 ha kokoinen kosteikko. Hankkeen tarkoituksena on yläpuoliselta valuma-alueelta tulevien valumavesien käsittely ja vesienhoidon edistäminen.

Kosteikko tarjoaa lisäksi riistalinnuille pesimis- ja suojapaikkoja sekä lisää luonnon monimuotoisuutta uusilla kasvi- ja eläinlajeilla. Hankealue on tällä hetkellä pääosin pajua ja koivua kasvava vesijättömaa-alue, joka toteutuksen jälkeen hoidettuna tulee parantamaan myös alueen maisemakuvaa.

Kosteikkoalueen läpi virtaa noin 700 m pitkä valtaoja, jonka valuma-alueesta on peltoa lähes 1000 ha. Rakennettavan kosteikon pohjoispuolella on vuonna 2011 toteutettu peruskuivatushanke, jonka yhteydessä rakennettiin myös vajaan hehtaarin suuruinen laskeutusallas. Kosteikko rakennetaan välittömästi laskeutusaltaan jatkoksi valtaojaa myötäillen niin, että virtaava vesi jakaantuu kahteen pituussuuntaiseen ja neljään poikittaiseen avo-ojaan. Tällöin veden virtausnopeus hidastuu, kiintoainesta laskeutuu ja ravinteita poistuu.

Hankkeen suunnittelua koskeva neuvottelutilaisuus pidettiin Sulkavankylässä vuonna 2002 ja suunnitelma on laadittu Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Kosteikon toteutuksesta vastaavat Keskisen Sulkavanjärven yläpuolisten peltoalueiden ojitusyhtiö, Alavuden Isojakokunta ja Pöngän talon nro 3 yhteinen vesialue.

Alueella on myös suunnitteilla rakennettavan kosteikon alapuolisten järvien, Keskisen Sulkavanjärven ja Alisen Sulkavanjärven kesävedenpinnan nostaminen. Lisäksi Keskisen Sulkavanjärveä on tarkoitus kunnostaa. Suunnitelmissa on myös järviä yhdistävän ojan perkaus, jolla vähennettäisiin alueen kevättulvia.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Helsingin uimarantojen hygienia ja kuluttajaturvallisuus kunnossa

Next Post:

Jätevedessä kasvaneesta hiivasta ja mikrolevästä uusiutuvaa biopolttoainetta

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS