Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Uusi asetus: kunta valvoo vastedes talousveden radonpitoisuutta

03.12.2015 Jarkko Narvanne

Sosiaali- ja terveysministeriön uusi asetus velvoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiset mittaamaan, valvomaan ja ilmoittamaan talousveden radonpitoisuudet. Jos talousveden radioaktiivisuus ylittää sallitut enimmäisarvot, kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava siitä välittömästi Säteilyturvakeskukselle (STUK).

Talousveden laatuvaatimuksissa radonin enimmäismäärä on 1000 Bq litrassa (säteilyn aktiivisuuden yksikkö Becquerel, Bq). Tämän määrän ylityksestä voi olla ihmisille terveyshaittaa. Lisäksi talousvedelle on asetuksessa laatusuositus, jonka mukaisesti radonin määrä ei saa ylittää 300 Bq litrassa . Tämän määrän ylittyessä kunnan terveydensuojeluviranomaisten on tehtävä lisäselvityksiä siitä, aiheutuuko talousveden radioaktiivisuudesta terveyshaittaa.

Radon on Suomessa merkittävin väestön säteilyaltistusta aiheuttava radioaktiivinen aine. Radonia on eniten Etelä-Suomen harjualueilla, kuten Pispalanharjulla Tampereella ja joillakin Salpausselän alueilla. Radonia kulkeutuu maaperästä pohjaveteen, jota käytetään talousvetenä.  Korkea radonpitoisuus vedessä voi lisätä myös sisäilman radonpitoisuutta.

Jos radonin määrä veden käyttäjän hanasta otetusta näytteestä ylittää arvon 100 Bq litrassa, on pitoisuus mitattava vedestä, joka lähtee talousvettä toimittavalta laitokselta. Mittauksissa viranomainen selvittää, ylittyykö enimmäisarvo vedenjakelualueen jakeluverkon jossain osassa. Vesilaitoksen on ryhdyttävä korjaaviin toimiin aina, jos radonin enimmäismäärä ylittyy.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisten on mitattava radonpitoisuudet kaikista talousvesistä lukuun ottamatta sellaisia vedenjakelualueita, joiden raakavesi on peräisin yksinomaan pintavedestä. Asetuksen mukaan valvonnan piiriin kuuluvia vedenjakelualueita ovat vastedes myös yhteiskäytössä olevat kaivot ja vesisäiliöt.

Radonin lisäksi asetuksessa on laatuvaatimus myös toisen radioaktiivisen aineen, tritiumin, määrälle. Kunnan terveysviranomaisten ei tarvitse mitata tritiumia, koska Säteilyturvakeskus valvoo tritiumia talousvedessä valtakunnallisen ympäristön säteilyvalvontaohjelman mukaisesti.
Kunnan terveydensuojeluviranomaiset tekevät  yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa tutkimusohjelman talousveden valvonnasta. Tutkimusohjelmaan on kirjattava ne toimet, joilla viranomaiset voivat ehkäistä ennalta paikallisista olosuhteista aiheutuvia häiriötilanteita. Tällaisia häiriötilanteita voi aiheutua esimerkiksi luonnononnettomuuksista, sääolosuhteista tai siitä, että vedenottamo sijaitsee lähellä saastelähteitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus perustuu sekä terveydensuojelulakiin että säteilylakiin. Asetuksella toimeenpannaan EU:n direktiivi talousveden radioaktiivisuudesta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Uponor käynnistää muutosohjelman

Next Post:

Suomenlahti on vähitellen elpymässä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS