Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Mitä pohjavesikonfliktit opettavat yhteistyöstä?

31.05.2016 Jarkko Narvanne

Yhdyskuntasuunnittelun suurhankkeet voivat pitkittyä ja jopa kaatua ristiriitoihin eri osapuolten välillä. Miten hankkeet saataisiin hoidettua hyvässä yhteistyössä? Diplomi-insinööri Vuokko Kurki analysoi väitöstyössään kahta pohjavesihanketta ja niihin liittyviä kiistakysymyksiä.

Kun suunnitellaan suuria yhteisiä hankkeita, kuten yhdyskuntien vesihuoltoa, hankkeiden perustelut ovat usein teknisiä ja taloudellisia. Hankkeisiin liittyy kuitenkin aina muitakin näkökantoja, jotka on otettava huomioon hankkeen sujuvuuden takaamiseksi.

– Insinööriosaamisen lisäksi tarvitaan neuvottelutaitoja ja kokonaisvaltaista yhteistyötä eri osapuolten välillä, Vuokko Kurki sanoo.

Vuokko Kurki perehtyi väitöstyössään kahteen kiistanalaiseen tekopohjavesihankkeeseen: Turun seudulla noin 40 vuotta vireillä olleeseen kaukovedenhankintaan, jonka seurauksena lopulta valmistui Virttaankankaan tekopohjavesilaitos, sekä Tampereen ja Valkeakosken seudun Tavase-tekopohjavesihankkeeseen, jonka lopputulos on edelleen auki.

Kurki etsi uudenlaisia lähestymistapoja pohjavesihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Hän analysoi hankkeiden keskeisiä karikoita yhteistoiminnallisen suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta. Miksi yhdyskuntasuunnittelun suurhankkeet nostavat usein tunteet pintaan ja kohtaavat ristiriitoja, toisinaan jopa ylitsepääsemättömiä?

Kiistanalaiset hankkeet paljastivat, että vesisektori nojaa vahvasti asiantuntijavetoiseen hankesuunnitteluun ja toteutukseen. Myös hankkeiden vastustajat hyödynsivät asiantuntijatietoa argumenteissaan ja muodostivat oman totuutensa hankkeesta ja sen vaikutuksista. Hanke ajautuu helposti pattitilanteeseen, jossa vallalla on useita kilpailevia, asiantuntijatiedolla eri tavoin perusteltuja näkemyksiä. Osapuolet taistelevat oman näkemyksensä elintilasta ja asemasta ennen päätöksentekoa.

– Nykypäivänä ei riitä, että tekniikka on kunnossa tai että hanke on taloudellisesti kannattava. Tutkittu tieto yksin ei tuo suurhankkeille yleistä hyväksyntää, vaan siihen tarvitaan paljon kokonaisvaltaisempi lähestymistapa. Luottamuksen rakentuminen perustuu yhteistyöhön ja jokaisen osapuolen intressien huomioimiseen. Tällöin eri osapuolten esiin nostamia hyötyjä kyetään tunnistamaan ja voidaan löytää uusia, luovia ratkaisuja, Kurki painottaa.

Vesialan ammattilaisten tulisi toimia asiantuntijoina, mutta myös yhteistyön edistäjinä, sen sijaan että heidät nähtäisiin ainoan legitiimin tiedon haltijoina. Sidosryhmät puolestaan tulisi nähdä tärkeinä tiedontuottajina ja yhteistyökumppaneina eikä ainoastaan tietolähteinä tai vastustajina.

Väitöstilaisuus perjantaina 17.6.

Diplomi-insinööri Vuokko Kurjen vesihuoltoalaan kuuluva väitöskirja Negotiating groundwater governance: lessons from contentious aquifer recharge projects (”Vesi neuvottelupöydissä: oppeja kiistanalaisista tekopohjavesihankkeista”) tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 17.6.2016 kello 12.00 alkaen Festian Pieni Sali 1:ssä (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Vastaväittäjinä toimivat HT Lasse Peltonen (Akordi Oy) ja professori Kenneth Persson (Lund University, Sweden). Tilaisuutta valvoo dosentti Tapio Katko TTY:n rakennustekniikan laitokselta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3762-2

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Länsi-Espoon runkovesijohto käyttöön vuoden 2016 aikana

Next Post:

Hirvijärven tekojärvellä parannetaan patoturvallisuutta

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS