Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Suomi ratifioi painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen

08.09.2016 Jarkko Narvanne

Suomi on ratifioinut Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vuonna 2004 hyväksymän laivojen painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Liittymisasiakirja toimitettiin IMOn pääsihteerille Kitack Limille 8. syyskuuta.

Yleissopimuksen tarkoituksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien leviäminen merialueilta toisille. Vieraslajit voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa meriympäristölle, ihmisten terveydelle ja merellisille elinkeinoille, kuten kalastukselle ja turismille. Itämeren maista Ruotsi, Tanska, Saksa ja Venäjä ovat jo ratifioineet yleissopimuksen ja muissa Itämeren maissa lainvalmistelu on vireillä.

– Yleissopimukseen liittymisen myötä parannamme Itämeren tilaa ja tuemme suomalaisen meriteknologiateollisuuden markkinoita. IMOssa sovitut ehdot käsittelylaitteistojen asennusaikatauluista ovat myös kohtuulliset, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Yleissopimus sisältää määräyksiä muun muassa painolastivesien käsittelystä, mahdollisista poikkeuksista ja vapautuksista sekä valvonnasta.

Yleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä, kun 30 valtiota ja 35 prosenttia maailman tonnistosta on sopimuksen piirissä. Arvioidaan, että Suomen ratifioinnin myötä ehdot ovat lähellä täyttymistä ja yleissopimus voisi tulla voimaan syksyllä 2017. IMO tekee tonnistoa koskevan tarkistuslaskennan syyskuun aikana, mikä ratkaisee aikataulun yleissopimuksen voimaantulolle.

Voimaantulo tarkoittaa sitä, että ulkomaanliikenteessä kulkeviin laivoihin tulee lähtökohtaisesti asentaa painolastivesien käsittelylaitteistot. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa on vuonna 2013 päätetty, että käsittelylaitteistojen asennukset tulee tehdä viiden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta, eli 2022 mennessä.

Eduskunta hyväksyi yleissopimuksen huhtikuussa 2016 ja tasavallan presidentti vahvisti yleissopimuksen Suomen osalta 17. kesäkuuta. Samalla vahvistettiin yleissopimuksen voimaansaattamiseen liittyvät lait. Lait tulevat voimaan vasta sen jälkeen kun yleissopimus on kansainvälisesti ja Suomen osalta tullut voimaan.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Rautjärvellä jatkuu Laikon pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys

Next Post:

Sadevedellä vihreämpää kaupunkiympäristöä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS