Mallinnuksella tietoa metsäojitusten vesistöhaittojen hallintaan
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kersti Haahden väitöstyössä tehty mallinnus osoitti, että paksuturpeisella alueella suometsän kunnostusojituksen jälkeen maa-aineksen liikkeellelähtöä ojien pohjasta saadaan melko tehokkaasti ehkäistyä esimerkiksi perkauskatkoilla tai padottavilla rakenteilla. Jo liikkeelle lähteneen maa-aineksen pysäyttäminen laskeutusaltailla tai lietekuopilla sen sijaan on tehotonta.
Suotuisien kasvuolosuhteiden ylläpitämiseksi Suomessa kunnostusojitetaan vuosittain noin 60 000 hehtaaria suometsää. Kunnostusojituksen seurauksena ojat ovat herkkiä eroosiolle ja niistä lähtöisin olevaa maa-ainesta pidetään metsätalouden suurimpana vesistöjä kuormittavana tekijänä. Vahingollisia vesistövaikutuksia pyritään käytännön metsätaloudessa ehkäisemään vesiensuojelurakenteilla, kuten laskeutusaltailla, perkauskatkoilla ja patorakenteilla.
Luken tutkija Kersti Haahti tutki väitöskirjassaan mallintamalla kiintoainekuorman muodostumista kunnostusojituksen jälkeen. Mallinnuksella vertailtiin myös käytännössä toteuttavia vesiensuojelutoimenpiteitä ja täydennettiin aikaisempien yleensä yksittäisiin rakenteisiin keskittyneiden kokeellisten tutkimuksien tuloksia.
– Paksuturpeisella alueella sade irrottaa ojien seinämistä runsaasti maa-ainesta, ja ojien pohjasta liikkeelle lähtevä maa-aines muodostaa toisen osan kuormasta. Erityisen herkästi maa-ainesta lähtee liikkeelle ojan pohjasta heti kunnostusojitusta seuraavina päivinä, kuvaa Haahti tilannetta mallinnustensa perusteella.
Vesiensuojelurakenteiden mallinnus antoi viitteitä siitä, että maa-aineksen liikkeellelähtöä ojan pohjasta saadaan melko tehokkaasti ehkäistyä perkauskatkoilla tai padottavilla rakenteilla.
– Sen sijaan jo liikkeelle lähteneen maa-aineksen pysäyttäminen laskeutusaltailla tai lietekuopilla on tehotonta. Etenkin lietekuoppien toteutus kaikkien paksuturpeisten alueiden kunnostusojitusten yhteydessä voidaan kyseenalaistaa, toteaa Haahti.
Diplomi-insinööri Kersti Haahti väittelee 6.4.2018 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ympäristön laitoksella, aiheesta Hydrologian ja kiintoaineen kulkeutumisen mallintaminen ojitetussa suometsässä – Painopisteinä kiintoainekuorman muodostuminen ja hallinta kunnostusojituksen jälkeen. (Modelling hydrology and sediment transport in a drained peatland forest – Focus on sediment load generation and control after ditch network maintenance). Väitöksen ala on vesitekniikka. Vastaväittäjänä toimii Dr. Devendra M. Amatya, USDA Forest Service, USA ja valvojana on professori Harri Koivusalo, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos.
