Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Energiatehokkuus ja ravinnepäästöjen vähentäminen painopisteinä HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämisessä

06.04.2018 Jarkko Narvanne

Sarjassaan seitsemäs pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistusraportti tarjoaa tietoa Suomen kahden suurimman jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja puhdistustehokkuudesta vuonna 2017. Se tarjoaa myös kattavan kuvan uusimmista jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeista pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla sijaitsevissa HSY:n jätevedenpuhdistamoissa. Pääpaino puhdistusprosessin kehittämisessä on ravinteiden poiston tehostamisessa ja ravinteiden talteenotossa. Fosforin talteenottoa eli RAVITA-prosessia pilotoitiin ympäristöministeriön RAKI-rahoituksella ja edelleen jatkuva hanke sai vuonna 2017 hallituksen kärkihanke-statuksen.

Puhdistamoiden energiankulutuksen seurantaa kehitettiin energiatuotannon tehostamisen lisäksi. Vuonna 2017 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon sähköenergian tuotanto oli laitoksen historian suurinta ja puhdistamo onkin 90-prosenttisesti omavarainen 36 gigawattitunnin tuotannollaan. Suomenojan puhdistamon tuottaman biokaasun määrä oli 4,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2017. Gasum Oy jalostaa Suomenojalla tuotetusta biokaasusta liikennepolttoainetta.

Puhdistamoiden yhteistulokset kuitenkin alittivat lupamääräykset sekä niitä tiukemman ja vaikutuksiltaan ohjaavamman HSY:n hallituksen asettaman toiminnallisen tavoitetason ravinteiden poistolle. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu tulovirtaama oli vuonna 2017 noin 146 miljoonaa kuutiometriä. Virtaama kasvoi 7 prosenttia viime syksyn poikkeuksellisen runsaiden sateiden vuoksi. Ravinnekuormitus puhdistamoilta mereen oli 1 115 tonnia typpeä ja 31 tonnia fosforia. Typpikuormitus mereen oli 8,6 prosenttia edellistä vuotta suurempi, kun taas fosforikuormitus laski 32 tonnista 31 tonniin. Typpikuormituksen kasvu oli kuitenkin maltillinen, kun huomioidaan poikkeuksellisen kylmät ja runsaat sateet loka-joulukuussa, jotka vaikuttivat biologiseen typenpoistoon.

Viikinmäen puhdistamo täytti kaikki ympäristöluvan määräykset. Syksyn runsaat sateet aiheuttivat loppuvuodesta Suomenojan puhdistamolla vähäisen lupamääräysten ylityksen biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut puhdistetun jäteveden puhtauteen, sen pitoisuudet olivat selkeästi alle lupamääräysrajan. Jätevettä käsiteltiin syksyllä Suomenojalla yli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana.

Faktalaatikko

  • Vuodesta 2011 julkaistu Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti on osa HSY:n yhteiskuntavastuuraportoinnin kokonaisuutta, joka perustuu Global Reportin Initiative (GRI) G4-standardiin.
  • Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Lisäksi HSY:n hallitus on asettanut jätevedenpuhdistuksen toiminnallisen tavoitetason ravinnekuormitukselle Itämereen.
    • Lisätietoa HSY:n jätevedenpuhdistuksesta ja Itämerihaasteesta
  • HSY rakentaa parhaillaan uutta jätevedenpuhdistamoa Espoon Blominmäkeen. Noin neljän vuoden päästä se tulee korvaamaan Suomenojan puhdistamon.
    • Lisätietoa: hsy.fi/blominmaki 
  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

EU:n ehdotus uudeksi juomavesidirektiiviksi korostaa riskinarviointia talousveden laadun varmistamiseksi

Next Post:

Kyrönjoella sahataan jäitä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS