Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Uusilla materiaaleilla voidaan puhdistaa valitut haitta-aineet vedestä kustannustehokkaasti

16.04.2018 Jarkko Narvanne

Räätälöidyissä materiaaleissa voidaan hyödyntää ympäristöystävällisiä, edullisia ja paikallisesti saatavia lähdemateriaaleja.

Veden puhdistuksessa on usein tarpeen poistaa vain tietty haitta-aine, mutta perinteisesti käytetyt suodattavat materiaalit eivät osaa erotella aineita toisistaan. Tällöin myös ei-toivotut aineet kuormittavat suodattavaa materiaalia.

Maryam Roza Yazdani, M.Sc. (Eng), tutki vesi- ja ympäristötekniikan väitöskirjassaan uudenlaisia materiaaleja, joilla voidaan puhdistaa vedestä vain tiettyä haitta-ainetta.

Yazdani kehitti uuden adsorbentin, eli haitta-aineita keräävän huokoisen materiaalin, yhdistämällä kolmea vedenpuhdistuksessa käytettyä materiaalia eli nanokokoista titaanioksidia, kitosaanipolymeeria ja maasälpää.

Laboratorio-oloissa tehdyt kokeet osoittivat, että uusi materiaali puhdistaa tehokkaasti arseenia vedestä. Arseeni on maailmanlaajuisesti merkittävä terveysriski kaivovedessä, johon sitä liukenee maa- ja kallioperästä.

”Valikoivasti suodattavan materiaalin käyttö säästää rahaa ja energiaa, kun suodattavaa materiaalia ei kulu turhaan”, Yazdani sanoo.

Tutkimus luo pohjaa uudenlaisten käyttötarpeen mukaan räätälöitävien materiaalien kehitykselle. Uusissa materiaaleissa voidaan hyödyntää ympäristöystävällisiä, edullisia ja paikallisesti saatavia lähdemateriaaleja sekä teollisuuden sivuvirtoja. Esimerkiksi Yazdanin käyttämää kitosaania saadaan äyriäisten kuorista.

Yazdanin väitöstilaisuus pidettiin 13. huhtikuuta Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa rakennetun ympäristön laitoksella. Väitöskirjan nimi on Engineered adsorptive materials for water remediation: development, characterization, and application. Työn ohjaajana toimi professori Amit Bhatnagar Itä-Suomen yliopistosta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Merenpinnan nousu kasvattaa tulvariskejä Suomen etelärannikolla

Next Post:

Porvoonjoen tilassa merkittävä parannus jätevesien UV-desinfioinnin myötä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS