Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Metsistä ja soilta tulevaa vesistökuormitusta arvioidaan uudelleen

18.02.2019 Jarkko Narvanne

Suomessa metsätalouden on yleensä arvioitu aiheuttavan vain pienen osan vesistöjä rehevöittävästä ravinnekuormituksesta. Viimeaikaiset tutkimustulokset ja niiden perusteella tehdyt alustavat laskelmat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tämän käsityksen ja antaneet aiheen tarkentaa ja verrata eri laskentamenetelmiä.

Valtioneuvosto on käynnistänyt hankkeen, Metsistä ja Soilta tuleva Vesistökuormitus 2020 – MetsäVesi, joka tuottaa uudet arviot metsistä ja soilta tulevasta vesistökuormituksesta vuoden 2019 aikana.

Metsätalouden vesistökuormitusta koskevassa keskustelussa on nostettu esille erityisesti vanhoilta ojitusalueilta tulevan kuormituksen suuruus ja huomioiminen laskelmissa.

– MetsäVesi-hankkeessa arvioidaan vanhoilta, kertaalleen ojitetuilta alueilta tulevan vesistökuormituksen suuruus. Lisäksi hankkeessa lasketaan uudet valtakunnalliset arviot metsätalouden aiheuttamasta typpi- ja fosforikuormituksesta sekä tuotetaan tietoa metsätalouden vesistökuormituksen arviointimenetelmiin liittyvästä epävarmuudesta ja tulosten yleistettävyydestä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Leena Finér.

Valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi edistää biotaloutta. Metsien käytön lisääntyessä kestävyyden varmistaminen edellyttää luotettavaa tietoa metsistä tulevasta vesistökuormituksesta ja toisaalta keinoista vähentää kuormitusta ja sen haitallisia vaikutuksia. Vesistökuormitustietoa tarvitaan muun muassa Kansallisen energia- ja ilmastostrategian, Kansallisen biotalousstrategian ja Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteiden tukemiseen, vesien- ja merenhoidon suunnitteluun sekä EU:n ja Itämeren suojelukomission velvoitteiden mukaisiin raportointeihin.

Hanke toteutetaan vuoden 2019 aikana yhteistyössä Luken, Suomen ympäristökeskuksen SYKE, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Työssä hyödynnetään laajoja valtakunnallisia veden laadun ja virtaaman seuranta-aineistoja metsätalouden vaikutuksen alaisilta ja luonnontilaisilta valuma-alueilta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

HSY kehittää uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi

Next Post:

Pohjoismainen jätevesikonferenssi syksyllä Helsingissä

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS