Vesiosaaminen on Suomelle kasvuliiketoiminnan ja viennin mahdollisuus

Sinisen biotalouden kärkihankkeessa on tunnistettu veden tärkeä merkitys yhteiskuntien hyvinvoinnille. Vettä ja energiaa säästävien ratkaisujen kysyntä biotalouden ja teollisuuden eri aloilla sekä yhdyskuntien vesihuollossa on lisääntynyt. Tämän innoittamana sinisen biotalouden kärkihankkeessa on rahoitettu rohkeita kokeilu- ja kehittämishankkeita.

Puhtaan veden tarve lisääntyy globaalisti ja sen merkitys maailmalla kasvaa koko ajan. Veden ja vesialueiden käyttöön kohdistuu kasvavia tarpeita ja mahdollisia ristiriitoja, joita ilmastonmuutos korostaa. Sinisen biotalouden kärkihankkeissa uusia ratkaisuja on etsitty ravinteiden ja energian hyödyntämiseen, vesistömatkailun uusiin palvelukonsepteihin sekä vesialan kansainvälistymiseen ja digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa.

Uudenlaisen vedenkäsittelyn konseptin luominen kalan kiertovesiviljelyyn on ollut yksi kärkihankkeen suurimmista investoinneista. Kesällä 2019 valmistuvassa Laukaan kiertovesilaitoksessa hyödynnetään kosteikkopuhdistamoa, puuhakkeeseen perustuvaa typenpoistoa ja tekopohjaveden muodostusta poistovedenkäsittelyssä ja veden kierrätyksessä. Pilottilaitos toimii valmistuttuaan uuden teknologian kokeiluympäristönä yritykselle ja julkiselle tutkimukselle. Kiertovesikasvatuksella on valtava globaali potentiaali erityisesti vesiresursseiltaan niukoilla alueilla.

– Vesiosaaminen ja vesiluonnonvarat tarjoavat paljon uusia kestäviä kasvumahdollisuuksia Suomelle koti- ja ulkomarkkinoilla. Tämä vaatii yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteellista yhteistyötä, jotta pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten veden puhdistukseen ja uusiokäyttöön tai kestävään ravinnontuotantoon, sanoo neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Mikkelin alueella on käynnistetty uudenlaiseen vesiteknologiaan ja vedenkäsittelyn osaamiseen perustuva jäteveden puhdistamon testausympäristö ja uuden vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen. Vesihuollon modernisoimisen lisäksi kokeilu- ja oppimisympäristössä karttuva osaaminen luo Suomelle uusia mahdollisuuksia veden uudelleenkäytön, kierrätyksen sekä energian säästön kasvavalla alalla.

Suomen siniseen biotalouteen saataisiin kasvua, jos nykyisin vajaasti hyödynnetyt kalansaaliit ja sivuvirrat osattaisiin hyödyntää nykyistä tuottavammin. Suomen kalanjalostusteollisuudessa syntyy sivuvirtoja vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa. Tähän liittyen Euroopan meri- ja kalatalousrahasto on tukenut vajaahyödynnetyn kalamateriaalin arvonnostoa kalatalouden innovaatio-ohjelmilla. Kotimaisesta kalasta, esimerkiksi silakasta ja särkikaloista, on kehitetty uusia tuotteita, kuten kokonaisina jauhetuista pikkukaloista valmistettavaa nyhtökalaa.