Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

HSY teki ennätystuloksen jäteveden fosforin poistossa

30.05.2019 Jarkko Narvanne

Vuonna 2018 jäteveden puhdistustehokkuus oli erinomaisella tasolla kahdella HSY:n jätevedenpuhdistamolla Viikinmäessä ja Suomenojalla. Laitokset poistivat 97 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista. Typen osalta poistoteho oli Viikinmäessä 91 prosenttia ja Suomenojalla 76 prosenttia.

Yhteenlaskettu ravinnekuormitus puhdistamoilta mereen oli 1 048 tonnia typpeä ja 23 tonnia fosforia. Typpikuormitus mereen oli 6,4 % edellistä vuotta pienempi. Fosforikuormitus laski 31 tonnista 23 tonniin, mikä on kaikkien aikojen paras tulos.

Molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet Itämereen. Toiminnan jatkuva kehittäminen onkin konkreettista Itämeren hyväksi tehtävää työtä, jonka avulla alueen asukkaiden ja teollisuuden kuormitus voidaan minimoida.

Energiatehokasta Itämeren suojelua

Korkeatasoisen jätevedenpuhdistuksen ohessa HSY on panostanut energiankulutuksen hallinnan kehittämiseen.

– Vuosi 2018 oli omalla tavallaan käänteentekevä, kun Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus sähkön osalta nousi ennätyksellisen korkeaksi 97 prosenttiin. Sähköntuotantomäärä oli vuonna 2018 laitoksen historian suurin, ja puhdistamo oli täysin energiaomavarainen toukokuusta alkaen, kertoo osastonjohtaja Mari Heinonen.

Energiaomavaraisuuden kasvun takana on pitkäjänteinen työ, jossa on systemaattisesti toteutettu toimenpiteitä ja investointeja energian säästämiseksi sekä energian tuottamiseksi entistä tehokkaammin.

Strategisena päämääränä on vähentää energiankulutuksen määrää ja lisätä omaa uusiutuvan energian tuotantoa. Jätevedenpuhdistuksen osalta päämäärää tukee Espoon Blominmäkeen rakennettava uusi jätevedenpuhdistamo, joka tuottaa suurimman osan kuluttamastaan energiasta itse muun muassa lietteestä saatavasta biokaasusta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Uponor Infran Water Monitoring Services palkittiin parhaana uutuustuotteena

Next Post:

Ihan pihalla! –hankkeessa oppilaat olivat ympäristöntutkijoita

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS