Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kalliokiviaineksen otolla ei ole vaikutusta pintavesien tilaan

08.09.2011 Jarkko Narvanne

Kalliokiviaineksen louhinnalla ja murskaamisella ei ole merkittävää vaikutusta pintavesien laatuun ja määrään. Huolta aiheutti etukäteen erityisesti räjähdysaineperäisen typpipitoisuuden mahdollinen kohoaminen sekä kiintoaineksen aiheuttama samentuminen. Pintavesien laatua ja määrää kalliokiviaineksen ottoalueilla on opinnäytetyössään tutkinut Maiju Räsänen, joka on valmistunut ympäristöteknologian insinööriksi (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tutkimuksen kohteina oli kolme Rudus Oy:n kalliokiviaineksen ottoaluetta. Aineistona käytettiin tietoja alueista, aikaisempien vesianalyysien tuloksia, työntekijöiden ja konsulttien haastatteluja sekä ympäristö- ja maa-aineslupiin sekä ympäristövaikutusten arviointeihin liittyviä aineistoja. Vesianalyysien tuloksia verrattiin pinta- ja pohjavesien laatukriteereihin.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei kalliokiviaineksenotto lisää pintavesien määrää purkuojien alapuolisissa vesistöissä. Kiviaineksen otolla ei myöskään ole pelättyä vaikutusta pintavesien laatuun. Nitriitin määrä alitti talousvedelle asetetun raja-arvon kaikissa kohteissa ja myös nitraatin ja ammoniumtypen määrät olivat erittäin pienet ottotoiminnaltaan aktiivisimmassa kohteessa. Tulosten perusteella voidaan myös sanoa, että luontaisesti kirkkaat vedet säilyvät kirkkaina ottotoiminnasta huolimatta.

Hulevesilaskelmamenetelmien yhtenäistäminen ja kehittäminen

Tutkimuksen myötä selvisi, miten suurta vaihtelua esiintyy menetelmissä ja laskelmissa, joilla hulevesien määrää arvioidaan. Hulevesilaskelmia tarvitaan erityisesti kiviaineksen oton ja murskauksen vaatimissa lupaprosesseissa. Opinnäytetyössä esitetään yhtenäisempiä menetelmiä hulevesilaskelmiin sekä luonnonmukaisia hulevesien hallintakeinoja.

Väärin mitoitetut pintavesimäärät antavat väärän kuvan tuotantoalueen vesistökuormituksesta. Lisäksi liioitellut vesimassat saattavat huolestuttaa alueen naapurustoa.

Lisätietoja:

Maiju Räsänen, p. 050 590 8460 tai sp. etunimi.sukunimi@rudus.fi

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Roskat eivät kuulu vessanpyttyyn

Next Post:

Hyvä uutiskirjeemme lukija!

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS