Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Peltojen kipsikäsittelyä laajennetaan rannikolla Itämeren tilan parantamiseksi

13.11.2021 Jarkko Narvanne

Hallitus haluaa ulottaa peltojen kipsikäsittelyn nykyistä laajemmille rannikkoalueille Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kipsikäsittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Perämeren, Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Suomen rannikkovesien rehevöityminen on edelleen vesiensuojelun suurin yksittäinen haaste, jonka torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja laaja-alaisia toimia.

Peltojen kipsikäsittely on tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Kipsin teho on osoitettu laajamittaisilla peltokokeilla Suomessa viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Suomessa käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitetään parhaillaan Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020–2023. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä.

Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 

Kipsituen viljelijöille myöntää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka kilpailuttaa kipsin hankinnan ja toimituksen pelloille. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna viljelijän hakemuksesta. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat oman toimialueen viljelijöille tietoa ensi kevään 2022 kipsihausta.

Suomessa on kartoitettu kipsikäsittelyyn soveltuvat pellot. Nyt käynnissä olevassa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa 2019-2023 on tavoitteena käsitellä noin 65 000 hehtaaria peltoa Saaristomeren valuma-alueella. Ensi vuoden talousarvioesityksessä oleva määräraha mahdollistaa peltojen kipsikäsittelyn muilla rannikkoalueilla noin 35 000 hehtaarilla peltoa.

Kipsin hyödyistä kerrotaan ”Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – uutta tietoa ympäristöhyödyistä” -seminaarissa 8.12.2021 klo 9-11. Seminaarissa kerrotaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluvien Kipsi-, Rakennekalkki- ja kuitu-hankkeiden tuloksista.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Suomi allekirjoitti sitoumuksen, joka edistää kestävää ja oikeudenmukaista veden käyttöä

Next Post:

HSY aloittaa Hiekkaharjun vanhan vesitornin purun

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS