Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Haitta-aineet ja mikromuovit pois vesistöistä

17.02.2022 Jarkko Narvanne

Vesi on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärjestä. Tavoitteena on, että maakunnassa on maailman puhtaimmat vesistöt. Tavoitetilan saavuttaminen vaatii sekä tietoa vesistöjä kuormittavista kohteista että käytännön toimia haitta-aineiden torjuntaan. Maakunnan asukkaat halutaan mukaan huolehtimaan vesistöjen tilasta.

– Jotta hulevesien kautta vesistöihin huuhtoutuvien haitta-aineiden kuormitusta voi hallita, on selvitettävä hulevesien sisältämät epäpuhtaudet, painottaa TKI-asiantuntija Niina Laurila Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.

– Syksyllä 2021 alkaneessa Xamkin ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä WaterPlus-hankkeessa testataan monitorointimenetelmiä haitta-aineiden todentamiseen sekä puhdistustekniikoiden toimivuutta esimerkiksi mikromuovien osalta, Laurila jatkaa.

Etelä-Savon ELY-keskuksen Euroopan aluekehitysrahastosta rahoittamassa hankkeessa kehitetään lisäksi hulevesien mukana kulkeutuvien mikromuovien suodatusmenetelmiä.

Etelä-Savon vesistöjen haitta-ainepitoisuuksista tuotetaan tietoa perinteisen näytteenoton lisäksi jatkuvatoimisilla antureilla. Datan tuottamisessa testataan myös droneja, joilla voi tuottaa nopeasti dataa suuristakin alueista sekä kuvaamalla että anturitekniikalla.

– Uudet monitorointimenetelmät mahdollistavat entistä tarkemman ja reaaliaikaisemman vesien laadun seurannan, tutkija Joonas Kahiluoto Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Kansalaiset huolehtimaan vesistöistä

Etelä-Savon asukkaat pääsevät toteutuksen aikana mukaan tarkkailemaan vesistöjä ja ennaltaehkäisemään roskaantumista.

– Kansalaiset voivat tehdä havaintoja pinnankorkeudesta, roskaantumisesta ja levästä, Kahiluoto kertoo.

Kansalaisten tuottamien havaintojen avulla voidaan määrittää roskaantuneimmat alueet, joilla järjestetään siivoustalkoita. Samalla kerrotaan vesistöjen tilasta, roskaantumisesta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista.

Laurilan mukaan myös mikkeliläisen Kalevankankaan koulun oppilaat pääsevät havainnointiin mukaan. Tätä varten koululle on hankittu havaintovälineet sisältäviä vesitestireppuja.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Econet Oy laajentuu liiketoimintakaupalla

Next Post:

Peltolohkokohtaisten ravinnetietojen kerääminen digitaaliseen tietojärjestelmään tehostaisi merkittävästi maatalouden vesiensuojelua

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS