Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Vedenpinnat nousevat Etelä-Suomessa – ennusteissa tavanomaisia kevättulvia

14.03.2023 Jarkko Narvanne

Kevättulvakausi on alkamassa. Jo tällä viikolla lämpenevä sää ja sateet nostavat jokien pintoja etelä- lounaisrannikolla keskiviikosta alkaen. Tulvavahinkoja ei kuitenkaan odoteta syntyvän, mutta vesi voi nousta alaville pelloille. Etelärannikolla pienet purot ja ojat tulvivat.

Lämpenemisen ennustetaan jäävän lyhytaikaiseksi, mutta joet saattavat nousta tulvakorkeuksiin, jos yöpakkaset eivät hillitse sulantaa. Seuraavaa lämpenemistä odotetaan jo viikonlopuksi ja toteutuessaan tämä saa etelärannikon joet tulvimaan.

Kevättulvista ennustetaan tavanomaisia koko maahan 

Koko maahan on ennustettu suhteellisen tavanomaisia kevättulvia, mutta varsinkin maan pohjoisosissa ennuste voi vielä muuttua, jos lunta sataa paljon lopputalven aikana. 

Etelä- ja lounaisrannikolla tulvahuipun ennustetaan ajoittuvan maaliskuun lopun ja huhtikuun puolivälin tienoille. Pohjanmaalla huippu ajoittuu huhtikuun loppupuolelle ja Lapissa huippu on tyypillisesti ollut vasta toukokuussa. 

Tulvaennusteeseen vaikuttaa sään lisäksi lumen määrä. Suurimmassa osassa maata lunta on vähemmän kuin maaliskuun puolivälissä keskimäärin. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä Tunturi-Lapissa lunta on keskimääräistä enemmän. 

Sää sanelee tulvan lopullisen suuruuden ja jääpatojen riskin 

”Tulvan lopullinen suuruus riippuu aina sulamisajan säästä. Pitkä lämmin ja sateinen kausi nostaa tulvan herkemmin vahinkorajalle. Toisaalta lyhyehköt lämpenemisjaksot yöpakkasineen saavat lumen sulamaan verkkaisemmin, jolloin tulvariski pienenee”, huomauttaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta. 

Jos lumi ja jäät sulavat kahdessa tai useammassa jaksossa, tulvahuippu jää usein keskimääräistä pienemmäksi.  

Jääpatojen ja merkittävien ongelmien riski kasvaa, jos virtaamat kasvavat nopeasti. 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Selvitys: Kiertotaloutta voidaan toteuttaa monipuolisesti vesihuollon kaikilla osa-alueilla

Next Post:

FCG:n projektipäällikkö Henri Haimista Aalto-yliopiston työelämäprofessori

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS