Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Maatalouden ravinnekuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana

12.09.2024 Jarkko Narvanne

Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoo tiedotteessaan, että mittavasta rahoituksesta huolimatta vesistöjen ja merialueiden hyvää tilaa ei ole rehevöitymisen osalta saavutettu. Myöskään maatalouden ravinnekuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti, onko valtionhallinto luonut vesien- ja merenhoidon suunnittelulla hyvät edellytykset maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiselle ja ovatko olennaiset rahoitusohjelmat olleet siltä osin tuloksellisia.

”Tarkastus osoitti, että vesien- ja merenhoidon toimenpiteitä ei kaikilta osin ole valittu, suunniteltu ja rahoitettu kustannusvaikuttavuuden perusteella. Myös maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet ovat olleet epäselviä”, toteaa johtava tuloksellisuustarkastaja Pekka Salminen. ”Koska samoilla toimilla pyritään edistämään muitakin kuin vesiensuojelun tavoitteita, tulisi toimenpidevaihtoehtoja arvioida järjestelmällisesti ja tehdä päätökset avoimesti.”

Esimerkiksi olennaiset maatalouden ympäristökorvaustoimenpiteet eivät ole viimeisten kymmenen vuoden aikana kohdentuneet vesienhoidollisesti tehokkaasti. Peltolohkokohtaisen tiedon puute haittaa edelleen ympäristökorvaustoimenpiteiden kohdentamista sinne, missä käytetyllä rahalla saataisiin suurin vesienhoidollinen hyöty.

Tarkastuksen mukaan ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö eivät ole tuottaneet kattavaa ja järjestelmällistä seurantatietoa vesien- ja merenhoidon ja siihen liittyvien rahoitusohjelmien tuloksellisuudesta.

Ministeriöiden tulisi kohdentaa rahoitus kustannusvaikuttavimpiin toimenpiteisiin ja kohteisiin. Vesien- ja merenhoidon näkökulmasta tärkeimpiä toimenpiteitä olisivat ne, jotka

  • vähentävät turhaa lannoitusta,

  • ehkäisevät tehokkaimmin ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin sekä

  • edistävät lantaravinteiden siirtämistä ylijäämäalueilta tarvealueille taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävästi.

Tutustu julkaisuun: Vesien- ja merenhoidon ohjaus, rahoitus ja tuloksellisuus – Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen (Avautuu uuteen välilehteen).

 

Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Vesitalous 4/2024 Kaupunkivesien hallinta on ilmestynyt

Next Post:

Vesihuolto 2025 -päiville ajankohtaisia esityksiä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS