Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kevään kalaistutukset saatu päätökseen Rannikko-Suomen alueella

05.06.2025 Jarkko Narvanne

Kevään 2025 kalaistutukset on saatu onnistuneesti päätökseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Miljoonien kalojen istutuksilla vahvistetaan luonnon kalakantoja niin joissa, järvissä kuin merialueilla. Istutukset on rahoitettu toiminnanharjoittajilta kerätyillä kalatalousmaksuilla, joilla pyritään kompensoimaan haitallisia vaikutuksia kalakannoille. Pitkälle edennyt kevät on tänä vuonna mahdollistanut istutusten nopean toteutuksen.
Koristeellinen.
Kaksivuotiaita meritaimenia istutettiin Ruissalossa.
Istutuksia on tehty laajalla alueella, painopiste suurissa joissa

Kalaistutuksia on tehty laajasti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden toimialueella, joka kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueet. Istutuksia on tehty joissa, järvissä ja merialueilla. Suurimmat istutusmäärät on kohdistettu Kymijokeen ja Kokemäenjokeen, jotka ovat merkittäviä vesistöjä alueella.

Tänä keväänä vesistöihin on istutettu erityisesti merilohta, meritaimenta, järvitaimenta sekä vaellussiikaa. Esimerkiksi Kokemäenjokeen on istutettu kevään aikana 14 000 kappaletta 2-vuotiaita merilohia ja 18 000 kpl 2-vuotiaita meritaimenia sekä Harjavallan hautomosta reilut 6 miljoonaa vastakuoriutunutta vaellussiikaa. Kymijokeen on kevään aikana istutettu 1- ja 2-vuotiaita merilohia 51 000 kpl sekä 2-vuotiaita meritaimenia 41 000 kpl. Vastakuoriutuneita vaellussiikoja on istutettu Vehkajokeen, Virojokeen ja Kymijokeen yhteensä reilut 1,2 miljoonaa.

Istutukset on rahoitettu toiminnanharjoittajilta kerätyillä kalatalousmaksuilla, joilla pyritään kompensoimaan haitallisia vaikutuksia kalakannoille. Istutuskohteiksi valitaankin vesialueita, joilla sijaitsee esimerkiksi vesivoimalaitosten kaltaisia kuormittajia.
Hyvin sujuneiden istutusten tavoitteena on elinvoimaiset kalakannat

Istutukset ovat sujuneet suunnitellusti ilman ongelmia. Lämmin kevät on nopeuttanut istutusten etenemistä. Lisäksi luonnonvedet ovat pysyneet kylminä, mikä on edistänyt istutusten onnistumista, sillä luonnonveden lämpötila on vastannut istutusveden lämpötilaa.

Kalanistutusten tavoitteena on vahvistaa luonnon kalakantoja ja parantaa kalastettavuutta. Istutusten vaikutuksia on etukäteen vaikea arvioida ja ne näkyvät vasta tulevaisuudessa. Kuitenkin esimerkiksi siikaistutukset ovat aikaisempina vuosina tuottaneet hyvin ja suurin osa saaliiksi päätyvistä siikayksilöistä on istutettuja.
Kalamerkkien palautus on tärkeää

Kalastajia pyydetään palauttamaan Luonnonvarakeskukseen (Luke) merkit niistä istutetuista kaloista, jotka ovat päätyneet saaliiksi. Yleisin käytetty merkki on t-ankkurimerkki, jonka tunnistaa keltaisesta väristä. Merkin palautuksen yhteydessä on hyvä antaa tiedot kalan pyyntiajasta ja -paikasta sekä kalan lajista, pituudesta ja painosta. Merkkien palautus auttaa seuraamaan istutusten onnistumista ja kalakantojen kehitystä. Lisätietoja merkkien palautuksesta saa Lukelta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Väitös: Jätevesiseurantaa voidaan käyttää influenssa A- ja RS-virusepidemioiden seuraamiseen

Next Post:

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt avustuksia vesien tilaa parantaville hankkeille (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS