Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

EU:n vesiresilienssistrategiassa tärkeää veden saannin turvaaminen muuttuvassa ympäristössä

11.06.2025 Jarkko Narvanne

Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa EU:n vesiresilienssistrategiaksi. Suomi suhtautuu myönteisesti vesivarojen kestävään käyttöön ja vesienhoidon merkityksen korostamiseen. Suomella on tarjota myös ratkaisuja Euroopan vesiongelmiin.

Euroopan komission 4.6. tiedonantona julkistaman vesiresilienssistrategian visiona on vesiturvallinen EU 2050 mennessä.

Strategialla pyritään varmistamaan, että veden saanti ja hallinta kestävät ilmastonmuutoksen ja säänvaihtelut. Komissio peräänkuuluttaa strategiassaan toimia Eurooppaa koetelleisiin tulviin, kuivuuteen sekä veden niukkuuteen sekä toimia vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi erityisesti pilaantumisen lähteellä ja pysyvien haitta-aineiden puhdistamiseksi. Lisäksi strategia käsittelee varautumista muihin uhkiin ja tulevaisuuden vesikriiseihin. Tavoitteena on varmistaa riittävästi puhdasta juomavettä kaikille, prosessivettä teollisuudelle, kasteluvettä maataloudelle ja ruuantuotannolle sekä luonnon tarvitsemaa vettä.

Komissio edistäisi toimia veden asianmukaiseksi hallinnaksi ja lainsäädännön toimeenpanemiseksi, veden tehokkaampaan ja uudelleen käyttöön sekä veden laadun parantamiseen. Lisäksi komissio edistäisi toimia vesi-infran modernisoinniksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. Strategiassa korostetaan myös digitalisaation hyödyntämistä. Lisäksi tulee ottaa huomioon kiertotalous, esimerkiksi jäteveden sisältämien ravinteiden ja energian talteenotto ja hyödyntäminen, ja toimet valuma-alueella mereen päätyvän kuormituksen vähentämiseksi.

Strategian kattama toimien kirjo on laaja, ja ne edellyttävät yhteistyötä laaja-alaisesti eri hallinnonalojen välillä. Strategialla odotetaan olevan vaikutusta EU:n rahoitusinstrumentteihin sekä Euroopan komission pääosastojen työn painotukseen.

Vesivarojen kestävä käyttö ja vesienhoito tärkeitä myös Suomessa

Vesiin liittyviltä kriiseiltä on Suomessa toistaiseksi vältytty, mutta vesivarojen kestävän käytön ja vesienhoidon korostumista EU:n tasolla pidetään myönteisenä asiana. 

Suomessa tulvariskien hallintasuunnitelmat sekä vesien- ja merenhoitosuunnitelmat on laadittu asianmukaisesti laajassa viranomaisten ja sidosryhmien yhteisyössä, mutta niiden toimeenpanoa tulee edelleen tehostaa. Suomessakin koetaan vuosittaisia tulvavahinkoja. Maa- ja metsätalouden hajakuormitus heikentää vesistöjen tilaa. Lisäksi kuivuus aiheuttaa yhä useammin vaikutuksia maataloudelle, vesihuollolle ja teollisuudelle. 

Myös muuttunut turvallisuusympäristö korostaa varautumisen ja kriittisen vesi-infrastruktuurin suojaamisen merkitystä eri uhkien varalta.

Suomalaiset innovaatiot voivat tarjota ratkaisuja koko Euroopan vesiongelmiin

Vesivaroissa sekä alueellisissa, sosiaalisissa ja ilmastollisissa olosuhteissa on eroja poikki Euroopan. Tämän vuoksi tulee varmistaa, että eri alueilla ja jäsenmaissa vahvistetaan niiden kannalta merkittävimpiin vesiriskeihin vastaamista välttäen ylimääräistä hallinnollista taakkaa.

Strategia korostaa lisäksi vesisektorin tutkimuksen ja innovaatioiden taloudellisia mahdollisuuksia. Strategian tavoitteisiin kuuluu pyrkimys rakentaa vesiälykäs talous ja kilpailukykyinen vesiala. Suomalainen osaaminen, innovaatiot, vesivastuullisuus ja vesidiplomatia voivat osaltaan tarjota ratkaisuja vesiongelmiin Euroopassa ja kansainvälisesti. 

Strategialla on EU:n lisäksi myös globaaleita tavoitteita vesiturvallisuuden parantamiseksi, joita edistetään kansainvälisillä vesisopimuksilla ja rajavesiyhteistyöllä.

Suomi muodostaa virallisen kantansa EU:n vesiresilienssistrategiaan myöhemmin. EU:n jäsenmaiden odotetaan muodostavan näkemyksensä syksyllä EU:n ministerineuvoston päätelmien muodossa.

Lisätiedot
Olli-Matti Verta, vesitalousjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 123, etunimi.sukunimi@gov.fi
Annukka Lipponen, johtava vesitalousasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 067, etunimi.sukunimi@gov.fi
Antton Keto, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 0295 250 148, etunimi.sukunimi@gov.fi
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 0295 250 338, etunimi.sukunimi@gov.fi

Linkit:
Euroopan komission tiedote (4.6.2025) vesiresilienssistrategian julkistuksesta

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt avustuksia vesien tilaa parantaville hankkeille (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Next Post:

Kosteikkojen suojelu voi auttaa vesilintuja sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS