Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Hyyteet ovat nostaneet paikoin Pohjamaan jokien pintoja

05.01.2016 Jarkko Narvanne

Viime päivien pakkaset ja jokien suurehkot virtaamat ovat edistäneet hyyteen muodostumista koskipaikkoihin. Hyyteen tukkimat koskiosuudet ovat nostaneet vedenpintaa mm. Ähtävänjoen Evijärven alapuolisella jokiosuudella, Halsuanjoella, Kruunupyynjoella, Lapuanjoella Kuortaneenjärven alapuolella, Nurmonjoella sekä Seinäjoella.

Ähtävänjoella Lappajärven ja Evijärven juoksutuksia on vähennetty loppuviikon aikana portaittain tasolta 24 m3/s tasolle 15 m3/s hyydetilanteen helpottamiseksi ja jääpinnan aikaansaamiseksi jokeen. Ähtävänjoella hyyde on nostanut vedenpintaa mm. Pedersöressä Vitsjön ja Hjulforsin alueilla. Virtaaman pienentäminen on helpottanut tilannetta. Koskipaikat ovat osin saaneet jääpeitteen, mutta on todennäköistä, että hyydeongelmat jatkuvat vielä tulevan pakkaskauden aikana ja hyydettä joudutaan torjumaan kaivinkoneilla tai räjäyttämällä.

Lapuanjoella mm. Lapualla Tampparinkoskessa ja Lankilankoskessa vesipinta on noussut selvästi hyyteen vuoksi ja noin puolet joen uomasta virtaa vielä ilman jääkantta. Kuortaneenjärven lähtövirtaaman pienentyminen helpottanee tilannetta lähipäivinä. Kuortaneenjärven säännöstelypadon yläpuolelta poistettiin viikonlopulla hyydettä ja jäitä kaivinkoneella. Myös Lapuanjoella toivotaan jääkannen pikaista muodostumista, jotta hyydetilanne ei pahenisi.  Seinäjoella hyyde on nostanut veden pintaa mm. Holmanperällä.

Hyyteet ovat haitanneet myös useiden alueen vesivoimalaitosten toimintaa viime aikoina.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Edellinen

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Seuraava

Uponor ostaa vedenlaadun seurantaan erikoistuneen startup-yrityksen

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS