Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille

 

Artikkelit toimitetaan lehden toimitussihteerille sähköpostiosoitteeseen: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi

 

Artikkeleiden odotetaan sisältävän seuraavat osat

Käsikirjoituksen toivottava enimmäispituus on 10 000 merkkiä (ilman välilyöntejä) perusartikkelille. Laajempaan arviointiin menevän Vertaisarvioitu-tunnusta hakevan artikkelin suosituspituus on 2 500 sanaa, mutta siitä voi tarvittaessa poiketa, jos esimerkiksi vertaisarvioinnissa arvioija esittää huomion, että tekstiin tulee lisätä osioita. Otsikoiden ja väliotsikoiden tulisi olla lyhyitä ja mielenkiintoa herättäviä. Tietolaatikoiden käyttöä selittämään artikkeliin liittyviä asiakokonaisuuksia suositellaan.

Ingressi. Artikkeli aloitetaan ingressillä, jonka tarkoituksena on herättää lukijoiden kiinnostus artikkeliin. Ingressin pituus on 200–400 merkkiä ja se sijoitetaan heti artikkelin otsikon jälkeen.

Kirjoittajan valokuva julkaistaan artikkelin yhteydessä mieluimmin värillisenä. Se lähetetään yllä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

Kirjoittajan taustatiedot. Kirjoittajan valokuvan yhteydessä kerrotaan lyhyesti kirjoittajan yhteystiedot ja työhistoriaa tai muuta artikkelin kannalta olennaista tietoa, pituus noin 100 merkkiä.

Englanninkielinen lyhennelmä julkaistaan osasta artikkeleita. Pituus tulisi olla 400–500 merkkiä. Kirjoittaja voi itse tehdä lyhennelmän ja käännöksen, mutta lehdellä on myös kääntäjä, jonka apuun voi aina turvautua.

Kuvat ja taulukot lähetetään erillisinä tiedostoina ja alkuperäisessä muodossa (esim. Excel-taulukot Excel-tiedostona, ei upotettuna Word-dokumenttiin). Kuvien ja taulukoiden sijoituspaikoista voi kirjoittaja antaa erilliset ohjeet. Kuvien tiedostonimet tulisi olla sellaisia, että kuvat ovat helposti yhdistettävissä kuvateksteihin.

Kuvatekstit sijoitetaan käsikirjoitustekstin loppuun.

Mahdollinen kirjallisuusluettelo. Keskeisimmät lähteet, korkeintaan 10 viitettä. Vertaisarvioitu-tunnusta hakevissa artikkeleissa tästä voi perustellusta syystä poiketa.

Sähköisessä muodossa tulevien kuvien osalta huomattavaa:

  • Kuvat mahdollisimman alkuperäisinä, esim. .jpg, .tif tai .eps muodossa.
  • Kuvien tarkkuus on lehdessä 300 dpi. Jos kuva näyttää hyvältä tietokoneen näytöllä (näytön resoluutio on vain 72 dpi), se ei takaa sitä, että tarkkuus olisi riittävä lehdessä.
  • Käytännössä jpeg-formaatissa olevan kirjoittajan kuvan koko tulisi olla kooltaan vähintään 200 kt ja muiden kuvien yli 500 kt, jotta ne olisivat painokelpoisia.
  • Erittäin kookkaitten (yli 20 Mt) tiedostojen toimitustavasta tulee sopia erikseen toimitussihteerin kanssa.

Kirjoituspalkkio on artikkelin pituudesta riippuen 80–120 eur / artikkeli. Ohjeet palkkion saamiseksi lähetetään artikkelien ykköskirjoittajille lehden ilmestymisen jälkeen.

Tietoa artikkelin ilmestymisestä Vesitaloudessa on mahdollista ja myös suotavaa levittää sosiaalisessa mediassa lehden ilmestyessä.

Kaikissa artikkeleihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatapauksissa voi kääntyä toimitussihteerin puoleen.

Vesitalous viittausohje

Käsikirjoituksissa käytetään Harvardin järjestelmää (nimi-vuosi). Jos lähteellä on kaksi kirjoittajaa, heidät molemmat mainitaan tekstiviitteessä, ja jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi mainitaan heistä vain ensimmäinen muodossa ”Sukunimi ym.”

Jos viitataan saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemiin eri kirjoituksiin, ne erotetaan toisistaan lisäämällä kunkin julkaisun julkaisuvuoden perään pienaakkonen alkaen aakkosten alusta. Saman sulun sisällä olevat viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä.

  • Maailman talousfoorumin (2020) lista kymmenestä tärkeimmästä työelämätaidosta …
  • … ja samoin kuin teollinen tuotanto esimerkiksi puunjalostuksen alalla (Vuori 2016).
  • … on viime vuosina Suomessa tutkittu lähinnä yksittäisiltä alueilta hulevesinäytteenoton (Hujanen & Sänkiaho 2011; Kerkkäinen ym. 2019)
  • (Ilmatieteen laitos 2019a; Ilmantieteen laitos 2019b)

Käsikirjoituksen loppuun liitetään lähdeluettelo, jossa esitetään täydelliset tiedot käytetyistä lähteistä. Luettelon tulee antaa lukijalle riittävät tiedot hankkia alkuperäinen julkaisu itselleen tarkempaa tutustumista varten.

  • Vuori, K.-M. (2016). Järviemme tila ja metsäteollisuuden vesiensuojelun uudet haasteet. Vesitalous 57: 5-8.
  • Maailman talousfoorumi (2020). The 10 skills you need to thrive in the Fourth Industrial Revolution. https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution/
  • Hujanen, J. & Sänkiaho, L., 2011. Hulevesien hallintaa tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Vesitalous, 6/2011: 20-23.
  • Kerkkänen, J., Sillanpää, N., Lehikoinen, E., Laurila, T., Kuoppamäki, K., Kalliala, E., Valtanen, M. & Jalonen, J., 2019. Hajautettua hulevesien hallintaa Espoon Niittykummussa. Vesitalous, 2/2019: 17-23.

Erilaisiin viitteisiin (sähköiset julkaisut, kokoomateoksen kappaleet, paikkatietoaineisto, tietokannat) suosittelemme käyttämään yleisesti hyväksyttyjä viittauskäytänteitä.

Vesitalouden OPINNÄYTETYÖT-palsta

Vesitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee uusimpia vesialan opinnäytetöitä tuodakseen viimeisintä tutkimustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asiantuntijoita. Tutkielmat ovat verkossa korkeakoulujen omilla sivuilla vapaasti luettavissa.

Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkeakoulujen maisteri- ja tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. Vastaanotamme suomen- ja englanninkielisiä, enintään 800 merkin tiivistelmiä sähköpostitse (maija.taka@aalto.fi).

Vertaisarvioitu-tunnuksen hakeminen artikkelille

Artikkelille on mahdollista hakea Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV:n) vertaisarvioitu-tunnusta. Ennen artikkelin kirjoittamista on päätettävä, haluaako artikkelille vertaisarvioitu-tunnuksen. Tunnuksen hakemiseksi on erilliset ohjeet, joita voi kysyä toimitussihteeriltä.

Vesitalous-lehti panostaa sisältönsä monipuolisuuteen ja tutkimusartikkeleidensa laatuun ja luotettavuuteen. Lehdelle on myönnetty lupa käyttää Tieteellisen Seurain Valtuuskunnan (TSV) vertaisarvioitu-leimaa niissä artikkeleissa, jotka on vertaisarvioitu TSV:n hyväksymän menettelytavan mukaisesti. Tunnuksen käyttäjänä Vesitalous on mukana yhdenmukaistamassa kotimaisen tiedekustantamisen vertaisarviointikäytäntöjä sekä edistämässä julkaisujen laadunarvioinnin läpinäkyvyyttä. Lisätietoja: https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus

Artikkelin vastuukirjoittajan on erikseen pyydettävä saada artikkelinsa laajaan vertaisarviointiin. Lehden kokoaja tai lehden toimituskunta suorittaa alustavan arvion käsikirjoituksen sopivuudesta julkaisuohjelmaan ja päättää vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä kirjoittajan pyynnöstä.

TSV:n vertaisarviointiprosessi on anonymisoitu. Käsikirjoituksessa kirjoittajatiedot tulee laittaa erilliselle etusivulle, jolloin etusivu on helppo poistaa ennen kuin se lähetetään arvioijille. Toimitussihteeri poistaa metatiedot dokumentista. Muokkaa teksti niin, että siitä ei käy kirjoittaja ilmi (esimerkiksi jos viittaat omaan aikaisempaan tutkimukseesi).

Vertaisarvioinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Päätoimittaja, toimitussihteeri tai lehden kokoaja pyytää lausunnot käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä
  • Arvioijat ovat toimituskunnan ulkopuolisia ja suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita tieteenalan asiantuntijoita.
  • Asiantuntijaksi ei voida valita henkilöä, joka on käsikirjoituksen kirjoittajan/kirjoittajien lähisukulainen tai joka toimii kirjoittajan/kirjoittajien esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana tai jolla on ollut yhteisiä julkaisuja kirjoittajan/kirjoittajien kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana. Lisäksi artikkelin vastuukirjoittaja voi itse ilmoittaa henkilöistä, jotka ovat esteellisiä vertaisarviointitehtävään.

 

Yhteystiedot:

Tuomo Häyrynen
E-mail: tuomo.hayrynen@vesitalous.fi
Puh. (050) 585 7996