Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Muoviroskan kulkeutumista Itämereen ryhdytään selvittämään

08.02.2016 Jarkko Narvanne

Kaikesta mereen päätyvästä roskasta arviolta jopa 80 prosenttia on peräisin mantereelta, ja tästä määrästä suurin osa on muoviroskaa. BLASTIC on Itämerta ympäröivien maiden uusi yhteinen EU-hanke, jossa selvitetään mistä lähteistä ja mitä reittejä pitkin roskat ajautuvat kaupungeista Itämereen. Pidä Saaristo Siistinä ry on mukana johtamassa projektin viestintää.

BLASTIC-hankkeen tavoitteena on kartoittaa jo olemassa olevaa tietoa meriroskan vaikutuksista ja löytää uusia keinoja kerätä lisää tietoa erityisesti muovisen meriroskan lähteistä ja kulkureiteistä. Hankkeessa kootaan sähköinen tietopankki muun muassa kustannustehokkaista seurantamenetelmistä roskaantumisen vähentämiseksi.

– Merenhoitosuunnittelussa on jo pitkään kaivattu tietoa jokivesien mukana kulkevasta roskasta. BLASTIC kehittää erityisesti tämän tyyppisen tiedon keruuseen soveltuvaa seurantamenetelmää. SYKE on mukana kokoamassa jo olemassa olevaa tietoa hankkeen sidosryhmien ja tutkijoiden käyttöön, kuvailee erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

Itämerta ympäröivät kaupungit ovat projektissa tärkeässä roolissa, ja Turku tulee toimimaan Suomen pilottialueena. Turussa tutkitaan muun muassa Aurajoen osuutta kulkeutumisreittinä Itämeren roskaantumiseen.

– Hankkeen avulla pyritään tarjoamaan kansalaisille ja kunnille sekä muille paikallisille toimijoille tietoa alati kasvavasta vesistöjen roskaantumisongelmasta ja jakamaan ohjeistuksia, jotta roskaantumisreitit saataisiin estettyä jo niiden alkulähteillä, summaa Turun kaupungin vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen.

Projektin päätteeksi koko Itämeren alue saa käyttöönsä kattavan ja konkreettisen toimenpideohjeistuksen muoviroskan kartoittamiseen ja ehkäisyyn.

– Yhdistyksessämme on toteutettu rantojen roskaantumisen seurantaa jo joitakin vuosia. Näemme tärkeäksi välittää tietoa jokien ja sitä kautta Itämeren roskaantumisesta, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.

Projektin pääpartnerina toimii Håll Sverige Rent Ruotsista. Yhteistyöpartnereina ovat SYKEn ja Turun kaupungin lisäksi, IVL Svenska Miljöinstitutet, Foundation for Environmental Education (FEE) Latvia, Tallinnan kaupunki ja Stockholm Environment Institute (SEI) Tallinn Centre.

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Vantaanjoen ja Helsingin seudun haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan loppuraportti 2015

Seuraava

Magneettisesta käsittelystä tuntuvaa hyötyä vesijärjestelmissä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS