Itämeren suojelun hyödyt vaihtelevat maittain – kuluja voitaisiin tasata
Itämeren rehevöitymisen vähentäminen toisi tullessaan 3 600 miljoonan euron taloudelliset hyödyt vuodessa, mikä ylittää ravinnekuormituksen vähentämisestä aiheutuvat kustannukset.
Hyödyt vaihtelevat kuitenkin selvästi maiden välillä. Eniten veden laadun parantamisesta hyötyvien maiden kannattaisi maksaa vähemmän hyötyville maille korvausta ravinnepäästöjen pienentämisestä, ehdottaa tuore väitöstutkimus, joka tarkastetaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa 11. maaliskuuta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Heini Ahtiainen toteaa väitöstutkimuksessaan, että rehevöitymisen vähentämisestä saataisiin merkittäviä taloudellisia hyötyjä Euroopassa, Itämeren maissa ja Suomessa. Vuotuiset hyödyt olisivat muutamasta eurosta satoihin euroihin henkilöä kohden.
Hyödyt vaihtelevat merialueiden ja maiden välillä. Euroopan merialueilla hyödyt rehevöitymisen vähentämisestä ovat 5–210 euroa henkilöä kohden vuodessa, riippuen merialueesta, maasta ja muutoksesta meren tilassa. Itämeren rannikkovaltioissa hyödyt Itämeren hyvän tilan saavuttamisesta rehevöitymisen suhteen ovat 6–76 euroa henkilöä kohden vuodessa.
Tulosten perusteella ihmiset arvostavat puhtaita vesiä. Maksuhalukkuus ja siihen vaikuttavat tekijät kuitenkin eroavat maiden välillä. Itämeren maista maksuhalukkaimpia ollaan Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Vähiten maksuhalukkuutta on Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.
– Erot maiden välillä johtuvat eroista tulotasossa, maantieteessä, Itämeren virkistyskäytössä, kulttuurisissa tekijöissä ja luottamuksessa valtionhallintoon, arvioi Ahtiainen.
Veden laadun säilyttäminen tärkeää
Suomessa halutaan mieluummin säilyttää veden laatu kuin satsata sen laadun parantamiseen.
Esimerkiksi suomalaiset kesämökinomistajat ovat valmiita maksamaan enemmän veden laadun heikentyminen estämisestä kuin sen parantamisesta.
Tutkimuksen perusteella erityisen tärkeää on estää veden laadun heikkeneminen.
– Tulos vastaa yleisempää havaintoa siitä, että menetyksillä on ihmisille suurempi merkitys kuin saavutuksilla. Lisäksi suurin osa Suomen sisävesistä on jo tällä hetkellä hyvässä tilassa, Ahtiainen sanoo.
Kulujen tasaamisella parempi Itämeren tila?
Hyötyarvioita voidaan käyttää apuna, kun päätetään, kannattaako ravinnepäästöjä vähentää ja kuinka paljon. Väitöskirjatutkimuksen mukaan hyvän tilan saavuttamisen hyödyt rehevöitymisen osalta Itämerellä ovat 3 600 ja kustannukset 2 800 miljoonaa euroa vuodessa.
– Tulokset antavat perusteen vähentää ravinnekuormitusta Itämeren alueella, sillä hyödyt rehevöitymisen vähentämisestä ylittävät sen kustannukset, kertoo Ahtiainen.
Maiden välisten erojen tunnistaminen auttaa kansainvälisten sopimusten laatimisessa. Maat, jotka hyötyvät enemmän, voisivat maksaa ravinnepäästöjä vähentävien toimenpiteiden toteuttamisesta vähemmän hyötyvissä maissa. Silloin esimerkiksi Ruotsi, Suomi ja Saksa maksaisivat Virolle, Latvialla, Liettualle ja Puolalle päästövähennyksistä.
– Kansalaiset arvostavat koko Itämeren hyvää tilaa – eivät pelkästään omia rannikoitaan, jolloin päästövähennyksiä voitaisiin tehdä perustellusti myös muissa maissa, pohtii väittelijä.
Hintalappu veden laadulle
Taloudellisesti kannattava ja tehokas ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttää tietoa rehevöitymisen vähentämisen rahamääräisistä hyödyistä.
Veden laadulle ei ole olemassa markkinoita tai hintaa, joten sen arvon määrittämiseksi täytyy käyttää tarkoitukseen kehitettyjä taloudellisia arvottamismenetelmiä. Niiden avulla selvitetään kansalaisten maksuhalukkuutta tietystä muutoksesta ympäristön tilassa, ja maksuhalukkuus puolestaan kuvaa muutoksesta saatavia hyötyjä.
– Vaikka arvottaminen on haasteellista, on entistä tärkeämpää perustella ympäristön tilan parantamista myös siitä saatavilla taloudellisilla hyödyillä. Yhteiskunnalla ei ole varaa tehottomiin ympäristönsuojelutoimiin, toteaa Ahtiainen.
MMM Heini Ahtiainen väittelee perjantaina 11.3.2016 klo 12 Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Benefits of reduced eutrophication: evidence from Finland, the Baltic Sea area and Europe for policy making”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A (Athena-talo), salissa 302.
Vastaväittäjä toimii professori Bengt Kriström, Swedish University of Agricultural Sciences ja kustoksena professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto.
