Ilmastonmuutoksen myötä suurten vesistöjen tulvien ennakoidaan kasvavan, mutta osassa Suomea tulvavaara pienenee. SYKEn tuoreessa raportissa arvioidaan, että tulvariski vähenee hieman lyhyellä aikavälillä, mutta kasvaa merkittävästi pitkällä aikavälillä. Väestömuutokset ja talouskasvu lisäävät tulville altistumista ja haavoittuvuutta monilla alueilla.
Maa- ja metsätalousministeriö nimesi juuri Suomen merkittävät tulvariskialueet seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Näiden alueiden tulvariskien kehittymistä vuoteen 2100 arvioitiin SYKEn kehittämällä menetelmällä.
Arvioiden perusteella Suomen tulvariskit kaksin- tai kolminkertaistuvat vuoteen 2100 mennessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret. Sosioekonomisen kehityksen vaikutus tulevaisuuden tulvariskiin on erityisesti lyhyellä aikavälillä merkittävämpi kuin pelkän ilmastonmuutoksen.
”Väestömuutoksen vaikutus koko Suomen tulvariskiin kokonaisuutena on pieni, mutta väestön ikääntymisen myötä sosiaalinen haavoittuvuus kasvaa monilla alueilla”, toteaa tutkija Maija TiituSYKEstä. Väestömuutokset on mallinnettu työkalulla, jota SYKE kehittää kuntien asumisen suunnittelun tarpeisiin Kuntien asumisen suunnittelun sähköisen työkalun kehittäminen (KASSU2) -hankkeessa.
Useilla vesistöalueilla tulvavaara pienenee ilmastonmuutoksen seurauksena. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen ennustetaan kuitenkin kasvattavan tulvariskiä erityisesti merenrannikolla. Meritulvakohteillakin väestömuutos on vielä noin 2050 asti merkittävämpi riskitekijä, mutta vuosisadan lopulle mennessä ilmastonmuutoksen vaikutus vuosivahingon odotusarvoon näyttää nousevan talouskasvun kanssa yhtä merkittäväksi tekijäksi.
Verkkopalvelussa www.ymparisto.fi/tulvaindikaattorit voi katsoa tarkemmin, miten eri alueet ja skenaariot eroavat toisistaan. Sen avulla voi arvioida esimerkiksi ilmastonmuutoksen merkitystä suhteessa väestömuutokseen ja talouskasvuun eri vuosina ja eri skenaarioilla.
Moniin muihin maihin nähden Suomen tulvariskit ovat vähäisiä useiden virtaamia tasaavien järvien ja hyvän tulvariskien hallinnan ansiosta. Uusimpien arvioiden perusteella tulvista aiheutuisi todennäköisesti vuosittain noin 30 miljoonan euron suorat vahingot ja yli 500 asukkaan koti kastuisi, jos mitään tulvanaikaisia toimenpiteitä ei toteutettaisi.
Tulvariskejä on arvioitu tulvariskikarttojen sekä asukas- ja rakennustietojen avulla. Tulvakartat ovat saatavilla osoitteessa www.ymparisto.fi/tulvakartat.
”Jotta Suomen tulvariskien hallintaa voitaisiin tehostaa, pitäisi jatkossa varautua ennakoivasti tuleviin riskeihin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa”, sanoo Antti Parjanne. Hän toivookin arvioista olevan hyötyä tulvariskien hallintaa suunnittelevien lisäksi kunnille, kaavoittajille ja muille tahoille. ”Skenaarioihin sisältyy paljon epävarmuuksia. Tuloksia ei kannatakaan käyttää sellaisenaan tulevaisuuden suunnittelun lähtökohtana, vaan enemmänkin varautumisen tukena sekä herätteenä tarkempiin alueellisiin arvioihin”, Parjanne toteaa.