Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

HSY kehittää uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi

18.02.2019 Jarkko Narvanne

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kehittää jätevesilietteen käsittelyyn uudenlaista menetelmää, jossa lietteestä voidaan poistaa tehokkaasti haitta-aineita, mutta säilyttää arvokkaat fosfori ja hiili maanparannusaineeksi. Prosessissa yritetään saada myös typpi talteen. Tätä varten HSY rakentaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen Ekomoon pyrolyysin koetoimintalaitoksen, joka valmistuu ensi vuoden aikana. HSY:n hallitus päätti rakentamisesta 15.2.2019.

– Tämä on merkittävä strateginen hanke, joka muodostaa HSY:n kehittämän RAVITA-teknologian kanssa konseptin, jossa jätevesilietteen ravinteet ja hiili saadaan kierrätettyä entistä tehokkaammin. Jos pyrolyysin koetoimintalaitos osoittautuu toimivaksi, voimme aloittaa varsinaisen laitoksen suunnittelun. Tällainen laitos olisi kokoluokassaan ainutlaatuinen Suomessa, ja lopputuotteen hyötykäyttö huomioiden poikkeuksellinen koko maailmassa, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

HSY etsii uusia innovatiivisia käsittelymenetelmiä jätevesilietteiden hyödyntämiseksi. Jätevesilietettä on käytetty maataloudessa ja viherrakentamisessa, mutta uusien käsittelymenetelmien käyttöönottoa pidetään välttämättömänä, jotta lietteen hyödyntämiseen voidaan löytää uusia ja pitkäkestoisia ratkaisuja.

– Koelaitoksessa testaamme pyrolyysitekniikkaa, jossa kuivattu jätevesiliete käsitellään hapettomissa oloissa 450–650 asteessa. Lopputuotteena muodostuu puuhiilen tapaista lietehiiltä sekä pyrolyysikaasua ja -öljyä, jotka hyödynnetään koelaitoksen reaktorin lämmittämiseen sekä lietteen kuivaamiseen. Käsittelyssä lietteestä poistuvat orgaaniset haitta-aineet ja syntyvä hiili voidaan hyödyntää maanparannusaineena, kertoo HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo.

Koelaitoksen kapasiteetti on noin 10 prosenttia täyden laitoksen kapasiteetista, jolloin sen koekäytöstä saadut tulokset ovat luotettavimmin skaalattavissa täyden mittakaavan laitoksen toimintaan. Koetoimintalaitos sisältää vastaavat laitteistot ja komponentit kuin täyden mittakaavan laitos, mutta pienemmässä mittakaavassa.

Koetoimintavaiheessa muodostuva lietehiili on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa kompostoinnin lisäaineena. Täyden mittakaavan laitoksen on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2024 aikana.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

MikseiMikkeli, Mikkelin Vesilaitos ja Ramboll yhteistyöhön vesiliiketoiminnan kehittämisessä

Seuraava

Metsistä ja soilta tulevaa vesistökuormitusta arvioidaan uudelleen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS