Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Ympäristöministeriö rahoittaa tutkimusta rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelussa

12.07.2019 Jarkko Narvanne

Ympäristöministeriö käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeet rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona. Tavoitteena on selvittää rakennekalkin ja kuitulietteiden käytön vaikutukset vesistöön ja maaperään. Hankkeet ovat osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.

Hankkeissa selvitetään rakennekalkin ja kuitulietteiden peltokäytön vaikutuksia valuma-alueen mittakaavassa. Lisäksi rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelussa laaditaan käytännön oppaat. Hankkeet toteutetaan 2019-2021.

”Hankkeet antavat kaivattua kotimaista tietoa nopeasti vaikuttavista maatalouden vesiensuojelukeinoista. On hienoa, että pääsemme kokeilemaan niitä yhdessä viljelijöiden kanssa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Rakennekalkki on maanparannuskalkkia, johon on lisätty poltettua ja/tai sammutettua kalkkia. Rakennekalkki parantaa maan rakennetta sitomalla saveshiukkasia, jolloin myös fosfori pysyy pellolla. Kuitulietteet, kuten nollakuitu ja eri tavoin käsitellyt sekalietteet, ovat metsäteollisuuden sivutuotteita. Kuitujen mukana maaperään tulee hitaasti hajoavaa hiiltä, joka aktivoi mikrobitoimintaa ja parantaa näin maan rakennetta. Tämä vähentää ravinteiden huuhtoutumista.

Rakennekalkkia koskevan tutkimushankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu Oy ryhmittymänä Pyhäjärvi-instituutin, ProAgria Länsi-Suomen, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä Turun kaupungin kanssa. Kuitulietteitä koskevan tutkimushankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus ryhmittymänä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman 2019-2023 tavoitteena on Itämeren ja vesien hyvä tila, ja sen on merkittävä panostus vesiensuojeluun. Ohjelman avulla vähennetään maatalouden ravinteiden joutumista vesiin, kunnostetaan vesistöjä, kehitetään kaupunkivesien hallintaa, saneerataan ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Yli 90 prosenttia Suomen uimavesistä on erinomaisia tai hyviä

Seuraava

Taimenen ja Laatokan lohen vaelluksen ja lisääntymisen edellytyksiä parannetaan Hiitolanjoella

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS