Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Hollolan kunnan tulvasuojelusuunnitelma parantaa luonnonvesien laatua

16.12.2020 Jarkko Narvanne

Tulvien odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, ja siksi Hollolan kunta käynnisti tänä vuonna Varsaojan tulvasuojeluhankkeen. Rambollin toteuttama yleissuunnitelma antaa suosituksia myös laajemmin alueen vesistökuormituksen vähentämiseksi.

Tulva-ajan riskit kasvavat monilla paikkakunnilla, kun ilmastonmuutos lisää sateita ympäri vuoden. Hollolan kunnassa tulvien aiheuttamia haittoja halutaan vähentää erityisesti Varsaojan alueella.

– Pohjaveden pinta on Varsaojan alueella korkealla, ja normaalisti pohjavettä suotautuu Varsaojaan, ei toisinpäin, kertoo Rambollin vesistökunnostussuunnittelija Elina Heikkala.

Tilanne muuttuu tulva-aikana. – Kun joen vedenpinta nousee, tulvavesiä päätyy pohjaveteen ja sitä kautta epäpuhtauksia voi päästä myös läheiseen Herralan vedenottamoon.

Tulvariskejä lisää, että Varsaojan ympärillä on runsaasti hienojakoista maa-ainesta, joka lähtee helposti liikkeelle. – Kyseessä on maatalousvaltainen valuma-alue, jolla tulvavedet leviävät pelloille, Heikkala toteaa. – Se lisää vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Tulvavesiä viivytetään laajalla valuma-alueella

Yleissuunnitelman tärkein tavoite oli selvittää, miten vedenottamolle ja vesistöille aiheutuvia tulvahaittoja voitaisiin vähentää. Rambollin asiantuntijat esittivät useita toimenpide-ehdotuksia, joilla tulvavesiä viivytetään koko laajalla 25 neliökilometrin valuma-alueella.

– Suunnittelun aikana selvisi, että vedenottamolle tulvahaittoja aiheutuu pääosin maaperää pitkin eikä pintavaluntana, ja siksi alueelle ei suositeltu veden pääsyä estäviä maavalleja, Heikkala kertoo. Sen sijaan asiantuntijat suosittelivat pelloille suojavyöhykkeitä ja tulvatasanteita ja metsiin putkipatoja. – Kaikki nämä keinot viivyttävät tulvavesiä pienin toimenpitein ja edullisesti valuma-alueella.

Pitkällä tähtäimellä suurin merkitys alueen vesistöille olisi maatalousojien luonnonmukaisella kuivatuksella, niin sanotuilla ojien tulvahyllyillä, ja Hahmajärven padon muuttamisella luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. – Molemmat keinot vaativat alueen ojitusyhteisöjen ja maanomistajien aktivoitumista lähiluonnon suojeluun, Heikkala sanoo. Siksi suunnitelmassa esitettiin myös rahoitusvaihtoehtoja. – Rahoitusta voi hakea esimerkiksi ELY-keskukselta.

Keinoja jokiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen

Yleissuunnitelman yhteydessä Hollolan kunta halusi selvittää myös alueen luontokohteet, ja suunnittelijat ottivat mukaan ehdotuksiin useita luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia.

– Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen on erityisen tärkeää purojen ja valtaojien rantojen maankäytössä, Heikkala korostaa. Hyvin toimivat muun muassa metsätalouden suojavyöhykkeet, jotka vähentävät hakkuualueen kuormitusta vesistöihin ja säilyttävät monimuotoista purometsää. Suunnittelijat ehdottivat myös Savikoskenojan kunnostusta. – Tarkoitus olisi palauttaa monipuolisuutta puroon, joka on kaivettu kauan sitten suoraksi metsätalousojaksi.

Jos kaikki ehdotetut toimenpiteet toteutetaan, Varsaojan tulvakorkeudet laskevat, luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja vedenlaatu paranee myös läheisessä Hahmajärvessä. Kun pellot tulvivat vähemmän, vesistöjen kuormitus vähenee. – Sen seurauksena Hahmajärven vesi tulee olemaan nykyistä kirkkaampaa ja järven umpeen kasvaminen vähenee, Heikkala sanoo.

 

Tutustu hankkeeseen tarkemmin Hollolan kunnan sivuilla
  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Jouluruokien rasvat ja ruoantähteet hyötykäyttöön – ei viemäriin

Seuraava

Kalavesien kunnostukseen 1,4 miljoonaa euroa lisärahoitusta

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS