Laserkeilausdatan hyödyntämispiloteille miljoonan euron rahoitus
Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt yhteensä miljoonan euron rahoituksen neljälle kansallisen laserkeilausohjelman tuottaman datan hyödyntämistä tehostavalle hankkeelle. Rahoitettavilla hankkeilla edistetään vesienhallintaa ja maanpinnanominaisuuksien tunnistamista, metsien rakenteen ja muiden monimuotoisuustunnusten arviointia, metsäteiden kuntokartoituksia sekä arkeologisten kohteiden automaattista tunnistamista laserkeilausdatasta.
– Rahoitettavat hankkeet kuvaavat hyvin hankehaussa saatujen ehdotusten laaja-alaisuutta. Hankehaussa saatiin yhteensä 18 hakemusta, joista vain neljälle pystyttiin myöntämään rahoitusta. Monta hyvää hanketta jäi rahoituksen ulkopuolelle, kertoo metsäneuvos Niina Riissanen.
Rahoitushaun tavoitteena oli tukea kansallisen laserkeilausohjelman tuottaman datan hyödyntämistä ja uusien tarkkojen tietojen saamista hallinnon, kansalaisten ja koko yhteiskunnan käyttöön. Samalla haluttiin edistää julkisen sektorin digi- ja teknologiaosaamista sekä kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.
Kaikkia rahoitettavia hankkeita toteuttaa useista organisaatioista muodostuva laaja konsortio. Yksi valintakriteereistä olikin hanketta toteuttavan yhteistyöverkoston laajuus ja monipuolisuus. Muita kriteereitä olivat uutuusarvo, sovellettavuus ja monistettavuus, vaikuttavuus sekä se kuinka hyvin hanke tulee hallitusohjelman tavoitteita.
Hankkeille myönnetty rahoitus on yhteensä miljoona euroa. Varat rahoitusta varten tulivat valtion neljännestä lisätalousaviosta. Hankkeet toteutetaan vuosina 2021 – 2022.
Laserkeilausdata on nykyisin aiempaa tarkempaa
Kansallinen laserkeilaus tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta, sekä sen muodoista että maanpinnan päällä olevista kohteista. Suomi on jaettu ohjelmassa ennalta määriteltyihin maantieteellisiin alueisiin, jotka laserkeilataan säännöllisesti ennalta sovitun vuosikierron mukaisesti.
Laserkeilaus tapahtuu vuodesta 2020 alkaen pistetiheydellä, jossa jokaiselle neliömetrille osuu viisi laserpistettä. Pistepilven tiheys on kymmenkertainen aiempaan verrattuna.
Kansallista laserkeilausaineistoa on hyödynnetty jo pitkään muun muassa maastomallien, tulvariskikarttojen ja metsävaratietojen tuotannossa.
