Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Vesihuoltoa rakennettaessa kaivamaton menetelmä voi korvata kadun aukikaivun yhä useammin

2.12.2020 by Jarkko Narvanne

Kasvavan kaupunkiympäristön entistä haastavammat saneerauskohteet ajavat etsimään uusia tekniikoita vesihuoltoon. Kaivamattomia menetelmiä käytetään Suomessa jonkin verran, mutta kaikkia menetelmiä ei vielä osata hyödyntää. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on tehnyt markkinakartoitusta kaivamattomien menetelmien käytön lisäämiseksi Suomessa.

Kaivamattomalla tekniikalla tarkoitetaan menetelmiä, joissa ei tehdä perinteistä kaivantoa maahan, kun halutaan rakentaa uutta tai korjata vanhaa maanalaista rakennetta. HSY:ssä vesihuoltoverkostojen saneeraamisessa ja rakentamisessa pyritään lisäämään vaihtoehtoja perinteisten kadun auki kaivavien tapojen rinnalle. Seuraavien vuosien aikana pystytään toivottavasti tuomaan uusia menetelmiä myös Suomen markkinoille. Samalla tavoitteena on myös oman osaamisen kehittäminen kaivamattomien menetelmien käytöstä.

– Kaivamattomien menetelmien hyödyntäminen voisi tuoda monessa tapauksessa selviä etuja. Vesihuoltoverkoston saneeraukset varsinkin kaupunkiympäristössä aiheuttavat näkyvää häiriötä alueella liikkuville sekä alueen asukkaille ja yrityksille. Hyödyntämällä kaivamattomia menetelmiä näitä vaikutuksia voidaan pienentää, yksikön päällikkö Ilpo Korhonen toteaa. Lisäksi kaivamattomilla menetelmillä on mahdollista säästää aikaa ja parhaassa tapauksessa myös rahaa, Korhonen jatkaa.

HSY:n järjestämän markkinakartoituksen avulla on pyritty selvittämään mahdollisuuksia kasvattaa kaivamattomien menetelmien käyttöä Suomessa. Pyrkimyksenä on saada Suomeen tekijöitä sellaisille uusille menetelmille, joita täällä ei vielä ole ollut käytössä laajemmin. Kartoitukseen osallistui yrityksiä sekä muualta Euroopasta että Suomesta.

– Oli hyvä kuulla, että osallistujilla oli selvästi halua tulla myös Suomen markkinoille, kertoo osastonjohtaja Kia Aksela. Suomessa ei vielä ole kaikilta osin käytettävissä riittävää osaamista, menetelmien tuntemusta tai tietämystä riskien hallinnasta. Muualla Euroopassa erilaiset menetelmät ovat olleet käytössä jo pitkään ja sieltä löytyy tällaisissa projekteissa tarvittavaa osaamista ja kalustoa, Aksela valottaa.

Sen lisäksi, että kaivamattomalla menetelmällä voidaan vähentää häiriöitä, säästää aikaa ja pienentää kustannuksia, saadaan myös työmaa turvallisemmaksi ja vähennetään sen ympäristöhaittoja, kuten hiilidioksidipäästöjä. Kaivamattomien menetelmien avulla voidaan silti saavuttaa elinkaareltaan vähintään yhtä hyvä lopputulos kuin aukikaivamalla kunhan osataan valita oikea menetelmä.

HSY:n tavoitteena on jatkaa kaivamattomien menetelmien käyttöönoton selvittämistä ja löytää lähitulevaisuuden projekteihin yhteistyökumppaneita, jotka pystyvät tekemään kohteita Suomessa erilaisilla kaivamattomilla menetelmillä korkeat laatutavoitteet saavuttaen.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Kipsi puolitti käsiteltyjen peltojen fosforihuuhtouman Vantaanjoella

Seuraava

Espoolainen Solar Water Solutionsille vedenpuhdistamoprojektin pilotointi Keniassa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS