Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

HSY kehittää jätevedenpuhdistusta Viikinmäessä

30.01.2021 Jarkko Narvanne

Ympäristöministeriö on myöntänyt Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ilmastukseen ja lietteen lämmöntalteenottoon liittyviin hankkeisiin valtiontukea, perusteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Rahoitettavien kehitystoimenpiteiden on laskettu vuosittain säästävän sähköä 240 MWh ja tuottavan lämpöenergiaa 2,8 GWh.

HSY aloittaa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla tänä vuonna kaksi hanketta, joiden tavoitteena on edistää jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. Toinen hankkeista keskittyy mädätetyn lietteen lämmöntalteenottoon ja lämmön hyötykäyttöön, toisessa hankkeessa kehitetään jätevedenpuhdistuksessa käytettävän ilmastuksen hapensiirtoa tehokkaammaksi. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeisiin valtiontukea ilmastonmuutoksen hillitsemisen perusteella, tuki on enimmillään yhteensä 425 000 euroa.

– Jätevedenpuhdistus kuluttaa valtavat määrät energiaa: Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuotuinen sähkönkulutus on noin 40 GWh ja lämmöntarve 34 GWh. Kehittämistoimenpiteillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Lämmöntalteenottoratkaisut ovat uusiutuvaa energiaa, joka ei tuota päästöjä, toteaa kunnossapitoyksikön päällikkö Teemu Ketola.

Mädätetyn lietteen lämmöntalteenotto on jatkumoa Viikinmäessä jo aiempina vuosina toteutetulle kehitystyölle, jossa tavoitteena on energian kiertotalous ja puhdistamon toiminnassa tuotetun lämmön hyödyntäminen. Lietteestä talteen otettu lämpö on tarkoitus siirtää puhdistamon omaan lämmöntalteenottoverkostoon ja raakalietteeseen. Vuosittaisen hyödyksi saadun lämpöenergiamäärän arvioidaan olevan noin 2,8 GWh. Tämä vastaa keskimäärin 140 omakotitalon vuosittaista kokonaisenergiankulutusta tai 215 omakotitalon lämmitysenergian tarvetta.

Ilmastusta tehostamalla sähkönkulutus pienemmäksi

Ilmastus on osa jätevedenpuhdistuksen biologista prosessia, jonka ansiosta elävät bakteerit alkavat poistaa jätevedestä eloperäistä ainetta ja ravinteita. Hankkeessa mukana olevien viiden ilmastuslinjan ilmankulutuksen osuus Viikinmäen puhdistamon energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Kehityshankkeessa toteutettavan hapensiirtotehokkuuden parannuksen arvioidaan vähentävän muokattavien linjojen ilmankulutusta noin kolme prosenttia ja Viikinmäen vuotuista kokonaissähkönkulutusta noin 240 MWh.

– Olemme tehneet jätevedenpuhdistuksessa pitkäjänteistä työtä ilmastuksen energiatehokkuuden parantamiseksi sekä prosessin ohjauksen keinoin että investoinneilla. Muiden neljän ilmastuslinjan ilmastinala ja sen myötä energiatehokkuus on jo korkeampi kuin tässä hankkeessa muokattavien, tuotantoyksikön päällikkö Marina Graan selvittää.

Jätevedenpuhdistuksen kehittäminen jatkuva ja tavoitteellinen prosessi

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen kehittäminen on jatkuva prosessi ja se on ollut tavoitteellista toimintaa alusta alkaen. Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta: Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on jo noin 97 prosenttisesti omavarainen sähköenergian suhteen ja täysin omavarainen lämpöenergian suhteen. Kun myös puhdistustulokset ovat erinomaisella tasolla, HSY on saanut mainetta ympäristövastuun ja energiatehokkuuden edelläkävijänä niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo palvelee Helsingin keskisen ja itäisen metropolialueen noin 860 000 asukkaan ja alueen teollisuuden jätevedenpuhdistusta. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1994 ja sitä on laajennettu sen jälkeen vuosina 2004 ja 2014. Espoon Blominmäkeen valmistuu vuonna 2022 uusi jätevedenpuhdistamo, joka hyödyntää uusinta teknologiaa ja käsittelee valmistuttuaan metropolialueen läntisen osan 400 000 asukkaan jätevedet. Uusi puhdistamo korvaa Suomenojalla nyt toimivan vanhan puhdistamon.

Hankkeiden verkkosivut:
Ilmastintiheyden kasvattaminen
Lietteen lämmöntalteenotto

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Uusi indeksi kertoo Itämeren terveydentilan myös ihmisen näkökulmasta

Seuraava

Jätevesitutkimus tukee havaintoja koronan ilmaantuvuudesta

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS