Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Korona-aika on vaikuttanut veden kulutukseen pääkaupunkiseudulla

08.06.2021 Jarkko Narvanne

Veden kulutuksen painopiste on muuttunut korona-aikana Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) toiminta-alueella Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Osassa kiinteistöjä veden kulutus on noussut ja osassa vähentynyt.

HSY:n laskutustietojen mukaan esimerkiksi toimistorakennuksissa vedenkäyttö on vähentynyt, kun ihmiset ovat olleet etätöissä. Etätöiden vuoksi vedenkäyttö taas on vastaavasti kasvanut asuinrakennuksissa.

– Korona-aika on näkynyt laskutuksessa myös hotellisektorilla, koska käyttöasteet ovat olleet lähes olemattomat ja veden kulutusta ei ole juurikaan ollut. Sama koskee oppilaitoksia, joissa on siirrytty etäopiskeluun, toteaa HSY:n laskutuspäällikkö Tiina Määttä.

– Myös esimerkiksi kylpylöissä ja uimahalleissa on vedenkäyttö vähentynyt ja sen myötä laskutettavan veden määrä, hän jatkaa.

Kokonaiskulutuksessa ei ole havaittu merkittävää muutosta. HSY:n vedenpuhdistuslaitoksilla talousvettä on tuotettu entiseen tapaan, mutta tuotannossa on näkynyt selvästi kulutuksen rytmin muuttuminen. Normaalisti arkisin veden käytössä on ollut kaksi selvää huippua: aamuisin kello 7–9 ja iltaisin kello 20–22. Poikkeusoloissa arkiviikot ovat muistuttaneet koulujen loma-aikoja, kuten talvilomaa ja syyslomaa, jolloin kulutus jakaantuu tasaisemmin koko päivälle. Erityisesti aamun kulutushuippu on ollut aiempaa pienempi.

Muutos kiinteistön vesimaksussa voi olla merkittävä

Veden käyttömaksut laskutetaan arviolaskulla vuosiarvion mukaan. Arviolaskut perustuvat veden aikaisempaan kulutukseen, jonka painopisteet ovat muuttuneet korona-aikana. Veden vuosikulutusarvio lasketaan HSY:lle ilmoitettujen vesimittarilukemien ja aiemman vedenkulutuksen perusteella. Vesimittarilukeman ilmoittaminen on sitä tärkeämpää mitä suurempi veden kulutuksen muutos on kiinteistöllä ollut.

– Tasaamme veden käyttömaksut tasauslaskulla. Muutos vesilaskussa saattaa olla merkittävä, jos veden kulutus kiinteistössä on muuttunut, Tiina Määttä kertoo.

Arviolaskutus on mahdollista saada täsmällisemmäksi ilmoittamalla vesimittarilukema esimerkiksi kuukausittain. Samalla kiinteistön tulee huolehdittua vedenkulutuksen seurannasta. Seuranta auttaa pysymään selvillä mahdollisista kiinteistön sisäisistä vesijohtovuodoista, joita ei välttämättä havaita muutoin kuin seuraamalla vesimittarilukemia.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Suomen yleisten uimarantojen vedet ovat laadultaan korkeatasoisia

Seuraava

Suomessa kehitetään digitaalista alustaa maailman vesivarantojen hallintaan

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS