Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Hormonit talteen jätevesistä 3D-tulostetuilla suodattimilla

24.02.2022 Jarkko Narvanne

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet 3D-tulostettuja suodattimia, joiden avulla vesistä voidaan ottaa talteen haitallisia orgaanisia yhdisteitä. Suodattimia voidaan käyttää osana olemassa olevia järjestelmiä esimerkiksi sairaaloissa ja jätevedenpuhdistamoilla tai osana suljettuja kiertoja.

Suomalainen jätevedenpuhdistus on hyvin korkeatasoista, mutta siitä huolimatta pieniä määriä haitallisia yhdisteitä voi kulkeutua vesistöön. ”3D-tulostettuja suodattimia käyttämällä voidaan tarttua juuri näihin erittäin pieniin pitoisuuksiin, jolloin myös ympäristön kuormitus pienenee”, kemian laitoksen väitöskirjatutkija Janne Frimodig kertoo.

Yksi tutkittavista yhdisteryhmistä on aineenvaihduntaan vaikuttavat yhdisteet, johon kuuluvat muun muassa ihmisen itse tuottamat hormonit ja kaupalliset, puolisynteettiset hormonit. ”Hormonien on havaittu aiheuttavan haitallisia mutaatioita vesieliöissä jo nanogramma per litra -tasolla, minkä vuoksi niiden poistoon tulee kiinnittää erityistä huomioita”, Frimodig sanoo.

Äskettäin 3D Printing and Additive Manufacturing -lehdessä julkaistussa artikkelissa keskityttiin 17β-estradiolin talteenottoon käyttämällä polyamidi-12-pohjaisia 3D-printattuja suodattimia. Suodattimet voidaan tulostaa haluttuun muotoon, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää erilaisissa kohteissa ilman tarvetta muokata jo olemassa olevia järjestelmiä.

Polyamidi-pohjaisten suodattimien osoitettiin olevan uudelleenkäytettäviä useiden pesusyklien ajan, mikä mahdollistaa paitsi 17β-estradiolin tehokkaan poiston jätevesistä myös hormonin konsentroimisen ja hyödyntämisen analyyttisissä sovellutuksissa. Mahdollisuus skaalata suodattimet tarpeen mukaan sallii puolestaan 17β-estradiolin sieppaamisen ja jatkokäsittelyn suuremmistakin vesimääristä.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Vesi on Suomessa liian halpaa, sanoo ministeriö: maksuihin voi tulla isojakin korotuksia
    Avustusta haettavana kaupunkivesien haitta-aineiden hallintaan
    THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä – viime vuonna ennätysmäärä tautitapauksia
    Vesiturvallisuus on paineessa monesta suunnasta – ennakointi ja kunnossapito ratkaisevat
    Kuusinkijoen kunnostamista jatketaan valuma-alueen ennallistamisella

Post navigation

Edellinen

Juomavesidirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee

Seuraava

Itämeren happitaso tavanomainen, mutta ravinnetilanne heikentynyt

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS