Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Suomella tärkeä rooli YK:n vesikonferenssissa – maailman maat kokoontuvat 46 vuoden tauon jälkeen

23.03.2023 Jarkko Narvanne

YK:n vesikonferenssi järjestetään 46 vuoden tauon jälkeen 22.-24.3. New Yorkissa. Suomesta konferenssiin osallistuu laaja delegaatio vesialan toimijoita. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostaa vesivarojen hyvän hallinnan merkitystä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja suomalaista vesialan korkeaa osaamista.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa vesi on korkealla tasolla; vesi on elämän edellytys ja puhdas vesi edesauttaa myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa. Konferenssissa tavoitteena on sitouttaa eri tahoja konkreettisiin toimiin, joilla nopeutetaan kestävän kehityksen tavoite 6:n saavuttamista – ”Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille”. 

Suomessa ja suomalaisilla yrityksillä on vahvaa vesiosaamista, erityisesti rajavesiyhteistyössä ja vesidiplomatiassa sekä vesivarojen hallinnassa. Suomi on ollut aktiivisesti mukana konferenssin valmisteluissa ja Suomen tärkeä rooli jatkuu konferenssin eri tapahtumissa. Konferenssissa järjestetään dialogeja sekä tapahtumia, joissa ratkaistaan veteen liittyviä haasteita.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio osallistuu korkean tason tilaisuuksiin ja edistää Suomen kantoja ja suomalaista vesiosaamista. Etelä-Afrikan kanssa allekirjoitetaan yhteisymmärryspöytäkirja vesitalousyhteistyöstä. Pöytäkirja mahdollistaa yhteistyön vesialan kentässä laajasti, muun muassa vesivarojen hallinnasta, vesihuoltopalveluista ja ääri-ilmiöihin varautumisesta. 

–    Olemme jo pitkään kartoittaneet mahdollisuuksia yhteistyölle ja on erittäin hienoa, että nyt asiassa otetaan uusi askel. Pöytäkirja konkretisoi molemminpuolisia yhteistyön mahdollisuuksia ja helpottaa vesialan eri toimijoiden yhteistyön käynnistämistä ja syventämistä. Suomella on paljon annettavaa Afrikan vesikysymyksissä ja haluamme olla osa ratkaisua, kertoo Husu-Kallio.

Suomen delegaation yksi pääteemoja konferenssissa on rajavesistöyhteistyön edistäminen. Suomi on mukana rajavesistöyhteistyökoalitiossa, jossa jaetaan kokemuksia Suomen omasta rajavesiyhteistyöstä. Koalition järjestämässä tapahtumassa edistetään kansainvälisen rajavesistöjen kestävää käyttöä ja suojelua koskevan ns. Helsingin puitesopimuksen toimeenpanoa. 

Suomella on tärkeä rooli myös monissa muissa konferenssin tapahtumissa. Suomi muun muassa järjestää Afrikan unionin kanssa tapahtuman, jonka aiheena on vesi, turvallisuus ja rauha Afrikassa. Tapahtuma on osa laajempaa sektorirajat ylittävää vesidiplomatiatyötä, jota Suomi on jo pidempään kansainvälisesti toteuttanut. 

Konferenssissa myös järjestetään EU:n jäsenmaiden ja komission sekä Kiinan välinen korkean tason tapaaminen osana pidempään jatkunutta kokemusten vaihtoa vesipolitiikasta, vesitutkimuksesta ja vesiliiketoiminnasta. Tapaamisen yhteydessä on tarkoitus allekirjoittaa julkilausuma, jolla linjataan tulevan yhteistyön suuntaviivoja.

YK:n vesikonferenssin merkittävin lopputulema on Water Action Agenda -toimintasuunnitelma, jonka allekirjoittavat laajasti eri toimijat valtioiden hallituksista yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Suunnitelmaan sisältyy konkreettisia toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja maailmanlaajuisen vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi. 

–    Myös Suomessa riittää töitä vesihuoltopalveluiden ylläpitämiseksi sekä vesien hyvän tilan turvaamiseksi. Vesihuollossa on kasvava korjausvelka, jonka hoitaminen edellyttää rakennemuutoksella ja omaisuudenhallinnan parantamisella toteutettavaa uudistusta. Pinta- ja pohjavesiemme tila on laadullisesti ja määrällisesti pääsääntöisesti hyvä, mutta ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät tulvat ja kuivuus sekä hajakuormitus edellyttävät meiltä jatkuvaa panostusta vesivarojemme hyvään hallintaan. Työskentelemme kansainvälisessä yhteistyössä puhtaan veden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi, toteaa vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Tervetuloa Vesitalous 2/2023 -lehden aamukahveille!

Seuraava

Vesitalous nyt myös ePress-palvelussa

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS