Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Lainsäädännön muutos antaa mahdollisuuden jatkaa peltojen kipsikäsittelyjä vuoden 2030 loppuun – tavoitteena vähentää ravinnekuormitusta erityisesti Saaristomereen

10.12.2024 Jarkko Narvanne

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen muutoksen, jonka ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Nykyinen kipsikäsittelyjen tukemisen mahdollistava asetus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.

”Kipsi on tehokkain ja nopeavaikutteisin käytössämme oleva yksittäinen vesien- ja merensuojelukeino. Hienoa, että asetusmuutoksella voidaan tehdä mahdolliseksi työ pitkälle tulevaisuuteen. Kipsiä tarvitaan, kunnes viljelysmaan kuntoa ja sen myötä ravinteiden pidätyskykyä saadaan parannettua ja kuormitus saadaan laskuun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.

Valtio on tukenut rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyjä fosfori- ja kiintoainesvalumien ehkäisemiseksi. Kipsi sitoo fosforia ja kiintoainesta ja estää niiden joutumista vesistöihin ja sitä kautta Itämereen. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 30:n, jopa 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan.

Kipsikäsittelyä on tehty vuodesta 2020, ensin Saaristomeren valuma-alueella ja vuodesta 2022 myös muilla kipsikäsittelyyn soveltuvilla rannikkoalueilla. Kipsikäsittelyn fosforivalumia vähentävä vaikutus kestää noin viisi vuotta.

Tavoitteeksi on asetettu kipsin levittäminen 100 000 peltohehtaarille vuoden 2025 loppuun mennessä. Rannikkoalueiden pelloista oli syyskuun 2024 puoliväliin mennessä käsitelty kipsillä lähes 67 000 hehtaaria. Vuoden 2023 loppuun mennessä käsittelyn arvioitiin laskennallisesti estäneen kaikkiaan 77 fosforitonnin joutumisen Itämereen. Saaristomeren osalta fosforikuorman laskettiin vähentyneen yhteensä noin 55 tonnia.

Kipsikäsittely on valtion järjestämää tukea, joka on toteutettu viljelijöille avaimet käteen -periaatteella. Kipsikäsittely on viljelijälle maksutonta ja verovapaata. Toiminta on osa ympäristöministeriön vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmaa.

Lisätietoja:

Maria Laamanen
ympäristöneuvos
p. 0295 250 359
etunimi.sukunimi@gov.fi

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Vesitalous 6/2024 Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on ilmestynyt

Seuraava

Uudessa hankkeessa kehitetään ratkaisuja saariston jätevesihuollon haasteisiin

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS