Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
Lähes viisi miljoonaa hehtaaria turvemaita on kuivattu metsätalouden vuoksi. Maailman kosteikkopäivänä 2.2.2026 Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristötoimeenpanovirasto (CINEA) tarkasteli, miten Hydrology LIFE -hanke on onnistunut palauttamaan Suomen tärkeitä kosteikkoja luonnontilaansa.
Suomessa on Euroopan laajimpia turvemaita, jotka kattavat 9,3 miljoonaa hehtaaria ja muodostavat noin kolmanneksen maan kokonaispinta-alasta. Mutta koska puolet näistä arvokkaista elinympäristöistä on kuivattu ja niiden tila on vakavasti heikentynyt, Hydrology LIFE on työskennellyt palauttaakseen yli 100 näistä kosteikkoalueista entiseen loistoonsa.
Samalla kun vietetään Maailman kosteikkopäivää monet Suomen turvesoista ovat edelleen jäässä. Kevään saapuminen parin kuukauden kuluttua kuitenkin paljastaa, miten hanke on muuttanut maisemaa.
Projektitiimi on ennallistanut turvemaita ja soita, ennallistanut pieniä puroja ja parantanut vesilintujen käyttämien järvien tilaa. Yhteensä 5.800 hehtaaria turvemaata – mikä vastaa yli 8.000 jalkapallokenttää – on ennallistettu vuosina 2017–2023, samoin kuin neljä järveä sekä 42 kilometriä puroja.
Kosteikkojen kasvillisuuden elinvoima on vähitellen palautunut. Korkeammat vedenpinnat tarjoavat kodin linnuille kuten suokukolle (Calidris pugnax), joka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi ja silmälläpidettäväksi Euroopassa. Kosteikot mahdollistavat myös hyönteispopulaatioiden runsaan kasvun ja houkuttelevat muita villieläimiä, kuten lepakoita.
”Hydrologia LIFE osoitti laajassa mittakaavassa, että ennallistaminen on tehokas työkalu sekä luonnon monimuotoisuudelle että meille ihmisille arvokkaiden kosteikkojen suojelemisessa”, sanoo Tuomas Haapalehto Metsähallituksesta, joka on Suomen puistoista ja luonnosta vastaava valtion liikelaitos ja hanketta koordinoiva taho. ”Vuosia sitten suot kuivattiin metsätaloutta varten. Ojitus kuivatti suot ja edisti puiden kasvua lähellä olevilla kuivatuilla alueilla ja turvemailla.”
Soiden – joista monet kuuluvat Natura 2000 -alueisiin – ennallistamiseksi kaivettiin uusia ojia, jotta vesi pääsi virtaamaan kuivuneisiin soihin. Lisäksi tukittiin ojia, joita oli alun perin käytetty turvemaiden kuivattamiseen. Vapaaehtoiset auttoivat parantamaan pienten purojen virtausta näillä alueilla luomalla sorakerroksia veden hidastamiseksi ja lisäämällä kiviä ja patoja ohjaamaan niiden kulkua. 14 järveä ennallistettiin ruoppaamalla ja luomalla pieniä saaria pesimälinnuille.
Projektitiimi myöntää, että turvemaiden kasvillisuuden palautuminen on ollut hidasta, mutta tulokset ovat olleet lupaavia. Heidän tutkimiensa vastaavanlaisten ennallistettujen kohteiden palautuminen luonnontilaan on kestänyt jopa vuosikymmenen. ”Turvetta muodostavat rahkasammalet lisääntyivät ennallistamisen jälkeisinä vuosina ja olivat selkeimpiä voittajia, kun taas metsänpohjan sammaleet, jotka olivat runsastuneet ojituksen seurauksena, vähenivät”, Haapalehto sanoo.
Turun yliopiston tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa, joka oli yksi hankkeen yhteistyökumppaneista, havaittiin lisäksi, että lepakot hyötyvät eniten kosteikkojen ennallistamisesta. ”Tutkimus paljasti, että lepakoiden aktiivisuus lisääntyi huomattavasti ennallistetuilla kosteikoilla, oletettavasti siksi, että lepakot löysivät enemmän hyönteisiä”, sanoo Anna Blomberg, yksi tutkijoista. ”Eniten havaitut lepakkolajit olivat pohjanlepakko ja eri hiirikorvalepakkolajit.”
Hydrology LIFE -hanke on edistänyt EU:n luontotyyppidirektiivin, lintudirektiivin, biodiversiteettistrategia 2030:n, luonnon ennallistamisasetuksen ja vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoa.
Lähde: CINEA
Käännös: Jarkko Narvanne
