Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot
Photo by Benjamin White on Unsplash

THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä – viime vuonna ennätysmäärä tautitapauksia

02.04.2026 Jarkko Narvanne

Suomessa todettiin viime vuonna ennätysmäärä legionellabakteerin aiheuttamia keuhkokuumetapauksia. Tapausmäärien kasvu selittyi pääosin multaan liitettyjen tartuntojen lisääntymisellä.

Suomessa todettiin vuonna 2025 yli 80 legionelloositapausta. Noin puolet sairastuneista kertoi sairastumista edeltäneestä multa- tai maaperäkontaktista. Kahtena edellisenä vuonna legionelloositapauksia on ollut noin 50 vuodessa.

”Multaan liittyvien tartuntojen nousua on viime vuosina nähty Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa. Toistaiseksi syytä multaan liittyvien tapausmäärien nousulle ei tiedetä. Osa tartuntojen lisääntymisestä voi selittyä taudin aiempaa aktiivisemmalla testaamisella”, sanoo THL:n asiantuntija Riikka Ruotsalainen.

Legionellabakteeria esiintyy maaperässä ja luonnonvesissä

Legionellabakteereita esiintyy luonnostaan vähäisinä määrinä makeissa vesissä ja maaperässä. Lisäksi niitä voi löytyä multa  ja kompostituotteista. 

Multa  ja maaperäkontaktiin liittyvissä tartunnoissa altistumistavat ovat vaihdelleet. Potilas on ilmoittanut esimerkiksi vaihtaneensa kukkamullat tai tyhjentäneensä kompostin taudin itämisaikana. 

Jotta legionellabakteerit eivät pääsisi sairastuttamaan, kuivia multa ja kompostituotteita ei kannata pöllyttää hengitysilmaan. Jos bakteeri pääsee keuhkoihin, se voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen. Tartunnan voi saada myös iholla olevan haavan kautta. 

Sairastumisriski on suurin ikääntyneillä ja henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Myös keuhkosairaudet ja tupakointi lisäävät riskiä. Suurin osa terveistä ihmisistä ei sairastu altistumisesta huolimatta.

Näillä vinkeillä vähennät tartuntariskiä multaa käsitellessä

Käsiteltäessä multa- ja kompostituotteita on hyvä noudattaa seuraavia ohjeita: 

  • Vältä mullan ja kompostin pöllyttämistä hengitysilmaan.
  • Suojaa käsissä olevat haavat ja rikkinäinen iho.
  • Käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti.
  • Avaa multapussi siten, että suuaukko on poispäin kasvoista.
  • Kostuta multaa tai kompostia tarvittaessa alhaisella vedenpaineella, esimerkiksi vesikannun avulla.
  • Pese multa- tai kompostimateriaali työvälineistä alhaisella vedenpaineella.
  • Säilytä multapussit poissa auringosta. Auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila on ihanteellinen legionellabakteerien lisääntymiselle.
  • Jos pölyä ei voida välttää, FFP2- tai FFP3-luokan hengityksensuojaimet suojaavat altistumiselta. Aseta suojain tiiviisti kasvoille.

Ruokavirasto muistuttaa, että kuluttajille tulee antaa markkinoinnin yhteydessä riittävästi tietoa multatuotteiden turvallisesta käsittelystä ja oikeasta säilytyksestä. Tuotteiden valmistajia on ohjeistettu lisäämään tuotteen pakkausmerkintöihin turvallisen käsittelyn ohjeet. 

Tavallisimmin legionellabakteerit leviävät vesijärjestelmissä

Perinteisesti vesijärjestelmä on ollut Suomessa yleisin legionellan tartunnanlähde. Legionellabakteerien kasvulle suotuisa lämpötila on 20–45 °C, ja legionellat voivat kasvaa esimerkiksi suihkuissa, porealtaissa, kostuttimissa ja jäähdytysjärjestelmissä. 

Legionellan kasvua voidaan ehkäistä huolehtimalla siitä, että talousvesi pysyy riittävän kylmänä (alle 20 °C) ja lämmin käyttövesi riittävän kuumana (vähintään 55 °C). Lämpimällä käyttövedellä tarkoitetaan kotien lämminvesijärjestelmissä kiertävää kuumaa vettä.

Lisätiedot

Legionella (THL)

Ruokaviraston blogi: Legionellatartunnan voi saada mullasta

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä – viime vuonna ennätysmäärä tautitapauksia
    Vesiturvallisuus on paineessa monesta suunnasta – ennakointi ja kunnossapito ratkaisevat
    Kuusinkijoen kunnostamista jatketaan valuma-alueen ennallistamisella
    Vesitalous 2/2026 Vesihuoltolain uudistus on ilmestynyt
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025

Post navigation

Edellinen

Vesiturvallisuus on paineessa monesta suunnasta – ennakointi ja kunnossapito ratkaisevat

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS