Raportti: Euroopan vesiriskit ulottuvat Suomeen ja Pohjoismaihin
Euroopan juomavesi- ja jätevesijärjestelmiin kohdistuu yhä suurempia paineita äärimmäisten sääilmiöiden, kasvavan kysynnän, saasteiden ja ikääntyvän infrastruktuurin vuoksi. Tulvat, veden niukkuus ja heikentynyt vedenlaatu esiintyvät yhä useammin samanaikaisesti, ja niiden yhteisvaikutukset jäävät pitkälti nykyisen hinnoittelun ja investointipäätösten ulkopuolelle.
Swecon Euroopan laajuinen analyysi osoittaa, että veteen liittyvät riskit eivät enää rajoitu Etelä‑ ja Keski‑Eurooppaan, vaan koskevat myös Suomea ja muita Pohjoismaita. Ilmastonmuutos, ikääntyvä infrastruktuuri ja kiristyvät laatuvaatimukset haastavat nyt myös pohjoismaisia vesijärjestelmiä, vaikka aluetta on pitkään pidetty vesivarojen näkökulmasta vakaana. Riskit näkyvät aiempaa useammin hulevesitulvina, kausittaisena veden niukkuutena, pohjaveden laatuongelmina sekä vesihuoltoverkostojen kasvavana korjausvelkana.
Näillä riskeillä on myös selvä taloudellinen ulottuvuus. Vesistressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa veden tarve ylittää saatavilla olevat vesivarat tai veden laatu rajoittaa sen käyttöä. Jo noin kolmannes Euroopan väestöstä elää vesistressin alaisilla alueilla ainakin osan vuodesta. Vuonna 2024 tulvat koskettivat yli 400 000 ihmistä eri puolilla Eurooppaa ja aiheuttivat noin 18 miljardin euron vahingot. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 32 prosenttia Euroopan pohjavedestä altistuu maatalouden aiheuttamalle hajakuormitukselle, ja useimmissa vesistöissä havaitaan yhä enemmän mikroepäpuhtauksia.
”Tämän kevään poikkeuksellinen kuivuus Suomessa osoittaa käytännössä, että vesiriskit eivät ole enää alueellisia poikkeuksia. Kuivuusjaksojen lisäksi muuttuvat talvet heikentävät pohjaveden täydentymistä. Veden määrän lisäksi vesiturvallisuuteen liittyy järjestelmien kyky kestää sään ääri-ilmiöitä ja vastata uusiin laatu- ja toimitusvaatimuksiin. Analyysimme osoittaa, että kohtaamme vesiturvallisuuteen liittyviä riskejä Pohjoismaissa yhä useammin. Meidän on muutettava aiempaa käsitystämme Pohjolasta pysyvästi vesiturvallisena alueena”, sanoo Swecon vesihuollon suunnittelujohtaja Jussi Mäenpää.
Kasvavat vesiriskit paljastavat hintojen ja todellisten kustannusten kuilun
Suomessa vesihuollon riskit näkyvät jo konkreettisesti kaupunkien hulevesitulvina, ikääntyvän vesihuoltoinfrastruktuurin kasvavana korjausvelkana sekä pieninä ja hajallaan sijaitsevina pohjavesialueina, joihin kohdistuu merkittäviä pilaantumisriskejä. Näiden riskien hallinta edellyttää investointeja, joita nykyinen vesimaksujen taso ei kata. Monet vesiverkostot on rakennettu vuosikymmeniä sitten ennen nykyisiä ilmasto- ja laatuvaatimuksia. Keskimäärin noin 20 prosenttia käsitellystä vedestä menetetään edelleen vuotoina ja järjestelmän tehottomuuden vuoksi ennen kuin vesi saavuttaa käyttäjän.
Raportin keskeinen havainto on, että nykyiset vesimaksut eivät kata vesihuollon todellisia pitkän aikavälin kustannuksia. Tämä ei kuitenkaan sellaisenaan oikeuta vesimaksujen korottamiseen tai veden saatavuuden rajoittamiseen, vaan korostaa tarvetta perustellulle päätöksenteolle ja strategisille investoinneille vesihuoltoinfrastruktuuriin.Tiukentuvat käsittelyvaatimukset, kuten mikroepäpuhtauksien kehittynyt poistaminen, nostavat kustannuksia Euroopassa arviolta noin kuusi prosenttia. Vaikutus kohdistuu erityisesti maihin, joissa veden hinta on ollut alhainen, Suomi mukaan lukien.
”Veden todelliset kustannukset ulottuvat paljon vesilaskua pidemmälle. Jos kuivuus, tulvat, toimitushäiriöt, laatuongelmat ja sääntelyn tiukentuminen huomioidaan vasta jälkikäteen, seurauksena on kalliimpia korjauksia ja suurempia yhteiskunnallisia riskejä. Hinnan sijaan riskit syntyvät siitä, että vettä ei ole, vesi ei ole puhdasta tai sitä on väärässä paikassa”, Mäenpää sanoo.
Lue lisää ja lataa Urban Insight -raportti tästä
