Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa

21.05.2013 Jarkko Narvanne

Ilmatieteen laitos on päivittänyt arviot merenpinnan nousun vaikutuksesta Suomen rannikolla. Maankohoaminen ja maapallon painovoimakentän muutokset suojaavat Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta erityisesti Pohjanlahdella. Suomenlahdella merenpinnan taso on kääntymässä nousuun.

Ilmaston lämpeneminen nostaa valtamerten pintaa kiihtyvällä vauhdilla, tällä hetkellä keskimäärin noin kolme millimetriä vuodessa. Syynä ovat meriveden lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen. Vuosisadan loppuun mennessä valtamerten pinnan arvioidaan nousevan vähintään noin 20 cm, korkeimpien arvioiden liikkuessa lähes kahdessa metrissä. Nousun alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta mm. merten epätasaisen lämpenemisen, maapallon painovoimakentän muutosten ja merten kiertoliikkeessä tapahtuvien muutosten vuoksi.

Valtamerten alueellisen pinnannousun lisäksi Suomen rannikon vedenkorkeusmuutoksiin vaikuttavat Itämeren paikalliset ilmiöt. Maankuori kohoaa Suomessa edelleen viime jääkauden jäljiltä noin 4–10 mm vuodessa. Lisäksi ilmastomallit ennustavat voimistuvia länsituulia, jotka työntävät vettä Itämereen Tanskan salmien kautta ja kasaavat vettä Suomen rannikkoa vasten.

Maankohoaminen on tähän asti kumonnut merenpinnan nousun Suomessa, mutta tilanne on muuttumassa etelärannikolla. Merenpinnan tason arvioidaan kääntyvän nousuun Suomenlahdella. Pohjanlahdella maankohoaminen riittää tulevina vuosikymmeninä todennäköisesti yhä tasapainottamaan merenpinnan nousun.

Jos kaikkein korkeimmat nousuennusteet toteutuvat, merenpinta nousee kaikkialla Suomen rannikolla: Suomenlahdella jopa 90 cm vuosisadan loppuun mennessä, Selkämerellä 65 cm ja Perämerellä noin 30 cm.

Nyt tehty arvio koskee merenpinnan keskimääräisen tason muutosta pitkällä aikavälillä. Rakentamisessa ja muussa rannikkotoiminnassa on lisäksi otettava huomioon vedenkorkeuden lyhytaikaisessa vaihtelussa tapahtuvat muutokset ja aaltoilu. Ilmatieteen laitos tekee lähitulevaisuudessa päivitetyt arviot alimmista suositeltavista rakennuskorkeuksista, joissa nämäkin tekijät otetaan mukaan.

ilmastonmuutos

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Suomalaisia jäähavaintoja NASAn tietokantaan

Seuraava

Jukka Piekkari Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS