Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Jätevesi paljastaa huumausaineiden käytön

18.12.2013 by Jarkko Narvanne

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa kartoitettiin amfetamiinin, metamfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin ja kannabiksen määriä jätevesien puhdistuslaitoksilla.

− Jätevesi on rehellinen mittari ihmisten kehon läpi kulkeneista aineista. Huumausainejäämien havaitseminen jätevesistä kertoo tarkemman ja nopeamman totuuden kuin kyselytutkimukset. Aineenvaihdunnan suhteen ei ihminen voi valehdella, kiteyttää Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala tutkimuksen motiiveja.

Helsingin yliopiston oikeuskemian emeritusprofessori Erkki Vuoren johtama tutkimusryhmä keräsi näytteitä yhdeksältä jätevesilaitokselta eri puolilta Suomea: Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Vaasasta, Oulusta, Seinäjoelta sekä Savonlinnasta.

− Tutkimustulokset ja siinä käytetyt menetelmät tulevat helpottamaan viranomaistyötä. Jätevesistä otetut näytteet kertovat nopeasti, mitä huumeita missäkin kaupungissa käytetään. Toki analysoinnissa pitää ensin tietää, mitä etsii ja milloin näytteitä kannattaa ottaa, Erkki Vuori sanoo.

Kahdeksan päivän jaksolla havaittiin merkittävä ero viikonlopun ja arkipäivien välillä. Viihdekäyttöön tarkoitettujen huumeiden eli ekstaasin ja kokaiinin määrät olivat viikonloppuna moninkertaiset. Näiden käyttö pääkaupunkiseudulla on selkeästi runsaampaa kuin muualla Suomessa.

Sen sijaan amfetamiinia, metamfetamiinia ja kannabista käytetään tasaisesti päivittäin.

− Näiden käyttäjät ovat vakioporukkaa. Toisaalta, voivatko yhden viikon näytteet edustaa koko kuukautta tai varsinkaan koko vuotta, Vuori pohtii.

Amfetamiinia ja metamfetamiinia löytyi kaikkien kaupunkien jätevesistä. Kaupunkien huumeprofiilit ovat kuitenkin erilaisia. Esimerkiksi metamfetamiinia käytetään enemmän läntisen Suomen kaupungeissa, Turussa, Tampereella ja Vaasassa.

− Tämä tutkimus sopii parhaiten alueiden vertailuun. Tulokset voisi myös muuntaa asukasluvun mukaan absoluuttisiksi käyttömääriksi, eli kuinka paljon huumeita käytetään, Vuori summaa.

Eroja löytyy pääkaupunkiseudun, yliopistokaupunkien ja pienempien kaupunkien välillä. Pääkaupunkiseudulla kaikkien tutkittujen huumausaineiden määrät olivat korkeimmat. Yliopistokaupungeissa huumeita käytetään enemmän.

Tutkimuksella ei kuitenkaan voitu todistaa heroiinin käyttöä Suomessa.

− Heroiinin käyttö on erittäin vähäistä koko Suomessa. Jäämät ovat niin pieniä, etteivät ne näy mittauksissa, Erkki Vuori toteaa.

Tutkimuksen näytteet otettiin elokuussa 2012. Tutkimuksen on rahoittanut Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Tutkimustulokset on julkaistu Science of The Total Environment -lehdessä 23.11.2013.

 

Lisätietoja:

Professori Riku Vahala

Aalto-yliopisto
riku.vahala@aalto.fi
050 5884 237

Professori Erkki Vuori

Helsingin yliopisto

erkki.o.vuori@helsinki.fi
045 8732 775

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Maatalouden ravinnekuorma ei vähene riittävästi ympäristötuella

Seuraava

Hauskaa Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta!

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS