Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Tykölänjärven vedenlaatua parannetaan alumiinikloridilla

25.6.2014 by Jarkko Narvanne

Pirkanmaan ELY-keskus aloittaa torstaina 25.6. Tykölänjärvellä yhteistyössä Pälkäneen kunnan kanssa veden laadun parantamisen alumiinikloridilla. Touko- ja kesäkuussa Tykölänjärven pohjoisosassa ilmenneiden kalakuolemien seurauksena järven pohjoisosan rehevyys on ollut voimakasta, ja vedessä esiintyy paljon fosforia. 

Mm. leviä lisäävän fosforin vähentämiseksi ja alapuolisen Suolahden vedenlaadun turvaamiseksi Pirkanmaan ELY-keskus on saanut hakemuksensa perusteella määräyksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta käsitellä Tykölänjärvestä Mallasveden Suolahteen lähtevää vettä alumiinikloridilla.

Alumiinikloridi on jätevedenpuhdistamoillakin käytössä oleva kemikaali, ja sitä on käytetty myös aiemmin vesistöjen rehevyyden vähentämiseen. Alumiini sitoo leville käyttökelpoisessa muodossa olevaa fosforia ja ne muodostavat yhdessä sakan. Tykölänjärvestä virtaavan veden mukana sakka kulkeutuu alapuoliseen Suolahteen, jossa se laskeutuu järven pohjukkaan. Kemikaali lisää veden happamuutta, ja annostelu tehdään siten, ettei happamuus laske alle 5,5:n.

Kemikalointi tehdään Tykölänjärven pohjoispäässä olevalla padolla, jonka kautta vesi virtaa Suolahteen. Veden bakteerimääriin kemikaloinnilla ei ole vaikutusta. Kemikalointi ei sinällään estä veden käyttöä, mutta vesi on hyvä silmämääräisesti tarkistaa ennen sen käyttöä mahdollisen sakan ja sinilevien varalta.

Kemikalointia jatketaan kunnes Tyköjänjärvestä lähtevän veden ravinteisuus on selvästi vähentynyt nykyisestä. Kemikaloinnin käytännön toteutuksesta vastaa Pälkäneen kunta. Vedenlaatua ja käsittelyn tehoa seurataan viikoittain padolla, Äimäläntien sillalla sekä Suolahdessa. Lisäksi kemikalointialueen alapuolella seurataan tiiviimmin veden happamuutta.

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Kätevä testilaite sinilevämyrkyille kehitteillä

Seuraava

Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa 1.1.2015

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS