Vain vajaa kolmasosa kansainvälisistä risteilyaluksista jättää jätevetensä satamiin
WWF kehottaa kansainvälisiä risteily-yrityksiä ryhtymään toimiin Itämeren pelastamiseksi. Itämeren suojelukomission (HELCOM) raportista selviää, että vain 30 prosenttia kansainvälisistä risteilyaluksista jättää jätevetensä satamien vastaanottopisteisiin. Koko Itämeren kattavan jätevesikiellon asettaminen on edelleen vastatuulessa.
HELCOM:in ”Baltic Sea Sewage Port Reception Facilities” -raportin mukaan kansainväliset risteilyalukset tekivät vuonna 2014 yli 2000 pysähdystä Itämeren satamakaupunkeihin. Helsinki oli yksi suosituimmista pysähdyspaikoista.
”Helsingissä, kuten useissa muissakin Itämeren pääsatamissa, risteilijöiden on mahdollista purkaa alusjätevesiä. Risteilyalukset eivät kuitenkaan jätä käymälä- ja muita käyttövesiään satamiin, koska tähän ei ole laillista velvollisuutta vielä vuosikymmenienkään valmistelun jälkeen. On pöyristyttävää, jos yhtiöt eivät lopeta jätevesien päästämistä mereen kuin vasta pakon edessä”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
WWF kannustaa kansainvälisiä risteily-yrityksiä ottamaan vastuuta Itämeren tilasta.
”Risteily-yritykset hyödyntävät mainoksissaan Itämeren kaunista luontoa. Samaan aikaan ne ovat osaltaan vaikuttamassa meren rehevöitymiseen. Yritysten tulisi nyt vapaaehtoisesti lopettaa herkän meren saastuttaminen, ja vastuullisempien toimijoiden tehdä pesäero kilpailijoihinsa”, Vilhunen sanoo.
Vuonna 2007 viimeisetkin Suomessa liikennöivät matkustajalauttayhtiöt saatiin lopettamaan jätevesien laskeminen Itämereen WWF:n vetoomuksella.
”Paikallisten yhtiöiden on ollut ehkä helpompi ymmärtää, että risteilytoiminta hyötyisi puhtaammasta merestä. Terveen meren on myös arvioitu voivan tuottaa jopa vajaa miljoona uutta työpaikkaa Itämeren alueelle, ja suurimmat kasvunäkymät ovat juuri matkailualalla”, Vilhunen sanoo.
Alusjätevesien laskemisen kieltämisestä on keskusteltu jo vuosikymmenien ajan. Vuonna 2010 Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen kielletään, kunhan satamissa on käytettävissä asianmukainen vastaanottokapasiteetti. Päätöksen täytäntöönpano on kuitenkin viivästynyt vuosilla, koska Itämeren rantavaltiot eivät ole raportoineet satamiensa vastaanottokapasiteetin riittävyydestä, joka on vaatimuksena kiellon voimaansaattamiselle.
Itämeren rannikkovaltioiden edustajat tapasivat tällä viikolla Helsingissä HELCOM:in vuosikokouksessa, jossa alusjätevesiasiaa käsiteltiin jälleen kerran. Alusjätevesikiellon täytäntöönpanosta on määrä päättää IMO:n kokouksessa toukokuussa, jos HELCOM-maat pääsevät yksimielisyyteen satamien vastaanottokapasiteetin tilan raportoinnista IMO:lle. Valitettavasti Venäjän vastustus estää HELCOM-maiden yhteisen ilmoituksen lähettämisen IMO:lle määräaikaan eli tämän viikon perjantaihin mennessä. Ruotsin johdolla Itämeren muut rantavaltiot päättivät kuitenkin valmistella erillisen ilmoituksen IMO:lle.
”Ilmoituksen painoarvoa IMO:ssa ei pysty ennustamaan nyt kun Venäjä jättäytyi sen ulkopuolelle. Valitettavasti tämä voi tarkoittaa, että Venäjä asettuu vastustamaan alusjätevesikieltoa IMO:n toukokuisessa kokouksessa. Aiheellinen pelko on että kiellon voimaansaattaminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen”, Vilhunen sanoo.
”WWF on ajanut alusjätevesikieltoa Itämerellä jo kymmenen vuoden ajan. Nyt näyttää epävarmalta, että neuvottelupöydissä kieltoa saataisiin aikaiseksi. Emme kuitenkaan ole valmiita antamaan periksi. Niinpä nyt on taas aika kääntää katseet risteily-yritysten suuntaan. Toivomme kansainvälisten risteilijäyhtiöiden lähtevän jätevesikiellon vastustamisen sijaan vihdoin mukaan yhteisiin Itämeri-talkoisiin”, Vilhunen sanoo.
