Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Nurmonjoen kalat kuolivat hapen puutteeseen

10.8.2017 by Jarkko Narvanne

Seinäjoella sijaitsevan Nurmonjoen ja sen sivujoen Lehmijoen kalakuolemien syyksi on varmistumassa veden hapettomuus.  Kuolleita kaloja on tavattu varsinkin Lehmijoella ja sen alapuolisessa Nurmonjoessa. Kuolleet kalat olivat pääosin särkiä, lahnoja, ahvenia ja pieniä haukia.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanantaina 7.8.2017 ottamien vesinäytteiden alustavat tulokset ovat valmistuneet ja niiden perusteella hapettoman tai hyvin vähähappisen veden alue ulottui Lehmijoen lisäksi myös alapuoliseen Nurmonjokeen, joka laskee Hirvijärven tekojärven kautta Lapuanjokeen.  Nurmonjoen vesimäärä on moninkertainen Lehmijokeen verrattuna, joten happea kuluttavan kuormituksen on täytynyt olla varsin suuri. Nurmonjoen tyyppisessä virtaavassa vedessä happitilanne pysyy yleensä aina kohtuullisen hyvänä.

Tiistaina 8.9.2017 otettujen uusintanäytteiden alustavien tulosten perusteella Lehmijoen happitilanne on selvästi parantunut. Myös Nurmonjoen happitilanne on parantunut, mutta happitilanne on edelleen normaalia huonompi. Tilanteen parantumiseen vaikuttaa osaltaan se, että Nurmonjoen virtaamia lisättiin alkuviikosta.  Nurmonjokeen on johdettu runsaasti lisävettä Kalajärven tekojärvestä, Jääskänjärvestä ja Kuorasjärvestä, joiden säännöstelystä vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Poliisi selvittää kuormituksen lisääntymisen syytä.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Salaojayhdistyksen uutiskirjeessä tulevia vesitaloustapahtumia
    Jäteveden mikromuoveista talteen lähes 100%
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?

Post navigation

Edellinen

Uusi jätevesiasetus on hyvin hallussa – vai onko sittenkään?

Seuraava

Selvitys: Vesihuoltolaitosten taloudellisia toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS