Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Vanhenevat vesiputket ovat piilossa oleva ongelma – ilman korjausta ihmisten terveysriskit kasvavat

30.05.2019 Jarkko Narvanne

Suomessa on joka vuosi useita tilanteita, joissa talousvesi likaantuu ja likaantunut vesi voi aiheuttaa epidemian. Tilanteista suurin osa johtuu talousvetenä käytettävien pohjavesien likaantumisesta, mutta vesiputkiverkostojen merkitys vesiepidemioiden ja muiden ongelmatilanteiden aiheuttajana on kasvussa.  Syynä on vesiputkien huono kunto ja niiden uusimiseen liittyvä saneerausvelka.

Ennen 2010-luvun alkua Suomessa ei ollut vanhoihin vesiverkostoihin liittyviä epidemioita lainkaan. THL:n tilastojen mukaan viimeisen 20 vuoden ajalta löytyy useita kymmeniä tapauksia, joissa verkostovesi on saastunut vanhenevan verkoston takia. Viimeisten viiden vuoden aikana putkiston vanheneminen ja siitä aiheutunut veden likaantuminen ovat johtaneet myös tautiepidemioihin. Pahimmillaan yhdessä epidemiassa voi sairastua jopa tuhansia ihmisiä.

”Vanhenevan verkoston ongelmana on se, että vesiputkia ei saneerata riittävästi. Terveysuhkien näkökulmasta tilanne voi muuttua huolestuttavaksi, jollei saneeraustarvetta oteta vakavasti”, sanoo THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen.

Korjaustarpeen arviointi on hankalaa

Vesiputkistojen elinkaareen vaikuttaa moni asia, joten putkien korjaustarvetta ei voi arvioida pelkästään niiden iän perusteella. Putkien kuntoon vaikuttavat myös muun muassa niiden materiaali, valmistusajankohta, maaperän koostumus, paineiskujen määrä ja asennustyön laatu.

”Verkostojen saneeraustarpeen arviointi on erittäin vaikeaa. Yksi mittari on se, kuinka paljon verkostossa esiintyy vuotoja ja putkirikkoja. Toinen hälytyssignaali on, jos tunnistetaan, että verkostovesi on jo kertaalleen likaantunut vanhojen vesiputkien takia”, Miettinen sanoo.

Vastuu on kunnilla ja vesilaitoksilla

Vesijohtoverkostot ovat kuntien ja vesilaitosten vastuulla. Niiden tulisi panostaa entistä enemmän verkostojen uusimiseen.  Lisäksi korjausten priorisoinnissa voidaan tarvita uutta tutkimustietoa.

”Vanheneva verkosto on piilossa oleva ongelma, josta on vähitellen muodostumassa merkittävä terveysuhka. Ihmisten terveyden kannalta olisi turvallisinta saneerata vanhenevat putket kuntoon ajoissa”, Miettinen sanoo.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Ympäristöministeriö etsii tekijää selvittämään rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä maatalouden vesiensuojelussa

Seuraava

Uponor Infran Water Monitoring Services palkittiin parhaana uutuustuotteena

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS