Jokihelmisimpukan palautusta kotijokiinsa kokeillaan
Freshabit LIFE IP -hankkeessa panokset ovat kovat, kun Etelä-Suomen heikentyneet raakkukannat halutaan pelastaa sukupuutolta. Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat saaneet laitoskasvatuksessa Konnevedellä jälkeläisiä, joiden palautusta luontoon kokeillaan tänä kesänä.
Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa, ja syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Kahden vuoden hellä hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019. Tänä kesänä kokeillaan, kuinka 2-3 mm suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään.
Pienet simpukat on laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkkoa. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen, ja niitä käydään säännöllisesti puhdistamassa. Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös Konneveden tutkimusasemalle, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.
– Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa tukahduttaen raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi. Koska raakku elää jopa 200-vuotiaaksi, niin aikuisia raakkuja tavataan vielä kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun populaation lisääntyminen on loppunut. Aikuiset raakut ovat melkoisen kestäviä ympäristömuutoksille, mutta kun niidenkin kunto heikkenee, osoittautui laitoskuntoutus keinoksi palauttaa jopa vanhojenkin raakkujen lisääntymiskyky, kertoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta. Nyt testataan kuntoutuksen avulla aikaansaatujen ”koeputkipoikasten” kasvua jokivedessä ja kerätään kokemuksia tulevia istutuksia varten.
Suurin osa raakun poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään.
