Matalampien ojien avulla ilmasto- ja vesistöhyötyjä
TurVI-hankkeessa on seurattu eri syvyyteen kunnostettujen metsäojien vaikutuksia suometsän kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistökuormitukseen. Matalampien ojien alueella kuormitus ja päästöt jäivät vähäisemmiksi.
Samanaikaisesti pohjaveden pinta pysyi puuston kasvun kannalta suotuisana. Lisäksi hankkeessa seurattiin erilaisten vesiensuojelurakenteiden vaikutusta vedenlaatuun.
Vuonna 2020 Pudasjärven metsäojitetuilla Virtalansuolla ja Polvensuolla toteutettiin kunnostusojitus. Ojia kunnostettiin kahteen eri syvyyteen: yleisesti käytettyyn 90 cm syvyyteen ja tavanomaista matalampaan 60 senttimetrin syvyyteen. Vuosien 2021–22 aikana on seurattu eri syvyisten ojien vaikutusta pohjaveden pinnan tasoon, kasvihuonekaasupäästöihin, veden laatuun sekä ojien kehittymiseen. Tulosten perusteella tavanomaista ojasyvyyttä matalammilla ojilla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ja vesien ravinne- ja kiintoainekuormitus laskivat.
Suometsissä pohjaveden pinnan taso on tärkeää sekä puuston kasvun että turpeen hajoamisen kannalta. Mitä syvemmällä pohjaveden pinta on, sitä enemmän turvetta hajoaa, ja syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan (TurVI) -hankkeen tulosten perusteella 60 cm syvien kuivatusojien avulla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Samanaikaisesti 60 cm syvien ojien koealueilla turpeen hiilidioksidipäästöt olivat pienemmät kuin 90 cm syvien ojien koealueilla. Metaanipäästöt olivat matalamman ojasyvyyden alueilta jonkin verran suuremmat, mutta erot olivat pieniä. Matalammista ojista aiheutui myös vähemmän ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesiin kuin syvemmistä.
”Tulosten perusteella normiojasyvyyttä matalampia ojia kaivamalla voidaan aidosti vähentää kunnostusojituksen vesistö- ja ilmastovaikutuksia, ja silti ylläpitää riittäviä edellytyksiä puuston kasvulle”, kertoo Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta.
Hankkeen mittaustulosten avulla on kehitetty SUSI-suosimulaattoria, jonka avulla voidaan mallintaa erilaisten metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia puuston kasvuun sekä toimien ilmasto- ja vesistövaikutuksia. Mallinnetut tulokset tukevat havaintoja 60 cm syvien ojien koealueiden pienemmästä vesistökuormituksesta sekä hiilidioksidipäästöistä verrattuna 90 cm ojien koealueisiin.
Vesiensuojelurakenteiden suunnitteluun uutta tietoa
Virtalansuon kunnostushankkeen yhteydessä ojitusalueelle rakennettiin vesien puhdistamiseksi virtaamansäätöpato laskeutusaltaan yhteyteen sekä johdettiin vettä kahdelle pintavalutuskentälle.
Pintavalutuskentistä toinen perustettiin ojitusalueen läheisyydessä olevalle ojittamattomalle suolle ja toinen heikkotuottoiselle vanhalle ojitusalueelle. Molempien pintavalutuskenttien puhdistustulosten perusteella kentät ovat pidättäneet hyvin kiintoainesta ja ravinteita. Ojittamattoman kentän puhdistustulokset ovat olleet jonkin verran ojitettua parempia.
”Jos ojitusalueen läheisyydessä on pintavalutukseen soveltuvaa turvemaata, sitä kannattaa pyrkiä hyödyntämään vesienpuhdistuksessa”, sanoo Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta.
Seurannan perusteella virtaamansäätöpato ei pidättänyt kiintoainehuuhtoutumia. Se sopiikin paremmin käytettäväksi karkearakenteisille maille.
”Hankkeen aikana olemme kehittäneet vesiensuojelurakenteiden suunnittelutyötä entistä paremmin huomioimaan käytettävien rakenteiden ja kohdealueiden ominaisuudet. Lisäksi olemme päivittäneet hankkeen oppeja Metsänhoidon suosituksiin, joiden kautta hankkeen tulokset päätyvät myös käytäntöön”, toteaa Jani Antila Tapiosta.
Seurannalle on saatu jatkoaikaa
Hanke on saanut jatkoaikaa lokakuun 2023 loppuun seurantojen jatkamiseksi ja vesiensuojelurakenteiden mitoitusten tarkentamiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR sekä maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus.
