Vesien tilaa voidaan parantaa ruokaketjun yritysten vesivastuullisella toiminnalla
Suomen ympäristökeskus ja Pirkanmaan ELY-keskus tiedottavat: Suomen ympäristökeskuksessa kehitetty toimintamalli ruokaketjun vesivastuullisuuden edistämiseksi tukee samanaikaisesti ruokaketjun yritysten vesiriskien hallintaa, kestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa alkutuotannossa ja vesienhoidon toimeenpanoa. Toimintamalli rakentuu yritysten, sopimustuottajien ja ELY-keskusten yhteistyölle. Sen lähtökohtia ovat tarve parantaa vesien tilaa kohdennetusti ja yrityksen sitoutuminen vesivastuulliseen toimintaan.
Vesivastuullisuus tarkoittaa ympäristön kannalta kestävää, sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa veden käyttöä. Yritysten vastuullisuustyö on muodostumassa yhä merkittävämmäksi tavaksi vaikuttaa ympäristön tilaan ja päästöjen vähentämiseen. Yritysten vesivastuullisuus onkin tunnistettu mahdolliseksi keinoksi parantaa Suomen vesien tilaa.
Toimintamalli ohjaa maatalouden vesiriskien hallintaan
Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa Yritysten vesivastuullisuuden edistäminen ELY-keskusten vesienhoitotyössä (YRVELY) -hankkeessa kehitettiin vesivastuullisuuden ja yrityksille suunnatun kansallisen vesivastuusitoumuksen pohjalta toimintamalli, joka tukee samanaikaisesti sekä ruokaketjun yritysten vesiriskien hallintaa että vesienhoidon toimeenpanoa. Hankkeessa keskityttiin erityisesti maataloudesta peräisin olevan vesistöjä rehevöittävän ravinnekuormituksen kustannustehokkaaseen hallintaan.
Vesiensuojelutoimenpiteet ovat yritysten, sopimustuottajien ja ELY-keskusten yhteistyötä
Ruokaketjun toimintamalli hyödyntää erityisesti yritysten sopimustuotantojärjestelmää arvoketjun vesivastuullisuuden ja alkutuotannon vesiensuojelukäytäntöjen kehittämiskeinona. Sopimustuotantojärjestelmä on väylä jalkauttaa erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja suurelle joukolle alkutuottajia. On tärkeää tunnistaa vesistövaikutuksiltaan keskeiset toimipaikat ja sopimustuotantotilat, jotta maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet voidaan kohdentaa tehokkaasti.
”ELY-keskukset ovat toimialueidensa vesistöjen tilan asiantuntijoita. Toimintamallin ensimmäisessä vaiheessa ELY-keskukset auttavat yrityksiä tunnistamaan vedenlaadun kannalta kriittiset kohdealueet, jolloin alkutuotannon vesiensuojelutoimenpiteitä voidaan kohdentaa juuri niille alueille, joilla niitä tarvitaan eniten”, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut tutkija Pia Högmander Suomen ympäristökeskuksesta.
Kohdealueiden tunnistamisen lisäksi ELY-keskukset tukevat yrityksiä toimintamallin toteuttamisessa tarjoamalla mm. vedenlaatuaineistoja, neuvontaa ja rahoitusmahdollisuuksia. Yritysten tehtävänä on varsinaisen vesiensuojelutyön jalkauttaminen ja toimeenpano sopimustuotantojärjestelmän kautta.
Vaikka toimintamalli on kehitetty ruoantuotannon arvoketjuille, on se periaatteiltaan sovellettavissa myös muille toimialoille. Toimintamallin toimeenpano edellyttää yritysten sitoutumista yksittäisinä yrityksinä tai toimialakohtaisen Green Dealin kautta sekä ELY-keskusten että kolmannen sektorin asiantuntijatukea.
Toimintamallin toimeenpano on vielä avoin ja sitä varten tarvitaan jatkoselvityksiä tulevina vuosina. Tavoitteena on seuraavaksi edetä pilotoimaan mallia käytännössä.
Malli kehitettiin yhteistyössä ELY-keskusten, hankkeen kumppaniyritysten ja kolmannen sektorin yhteistyötahojen kanssa. Työn tilasi Pirkanmaan ELY-keskus ja se toteutettiin ympäristöministeriön rahoituksella. Toimintamalli on julkaistu suomen– ja ruotsinkielisenä Syken raporttina.
