WWF kumppaneineen ennallistanut yli 100 virtavesikohdetta

Virtavesien ennallistaminen on tehokas keino torjua luontokatoa. Tänä kesänä WWF jatkaa virtavesien ennallistamista metsäpurojen kunnostuksilla Stora Enson ja Tornatorin kanssa. Myös patojen purkaminen etenee: muun muassa Jyllinkosken vesivoimala Kankaanpään Karvianjoella puretaan uhanalaisten vaelluskalojen tieltä.   Virtuaalisesta kartasta voi nähdä kaikki yli 100 ennallistettua virtavesikohdetta.

Lähes kaikki Suomen vaelluskalalajit ovat uhanalaisia ja syy siihen on yksinkertainen: ne tarvitsevat elääkseen vapaana virtaavia vesiä ja Suomen vesistöt ovat täynnä ihmisten rakentamia esteitä, kuten patoja ja siltarumpuja. Jokia ja puroja on vuosikymmenien saatossa myös ruopattu, perattu ja suoristettu niin vesivoiman kuin maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Samalla on tuhoutunut virtavesilajeille tärkeitä elinympäristöjä. Vaelluskalojen ohella esimerkiksi erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka, koskikara, saukko, ravut ja lukuisat koskihyönteiset vaativat elääkseen virtavesiä.   
   
Viime vuosina WWF on ollut mukana yhteensä 102 virtavesikohteen ennallistamisessa ympäri maata. Nyt nämä kohteet on merkitty virtuaaliseen karttaan. Kohteista 46 on kunnostettuja koskia ja 56 poistettuja vaellusesteitä, esimerkiksi patoja. Vaellusesteitä poistamalla on vapautettu yli 1 200 kilometriä virtavesiä. Joukossa on niin esteellisten tierumpujen korjauksia kuin suurten, aktiivisessa käytössä olleiden vesivoimalapatojen purkuja. Niistä merkittävimpiin kuuluvat Hiitolanjoella puretut kolme suurta vesivoimapatoa.  
  
”Virtavesien ennallistamista ja esteiden poistamista tarvitaan kiireellisesti. Suomen vaelluskalat on pelastettava, ja me olemme päättäneet onnistua tässä”, kiteyttää Sampsa Vilhunen, WWF Suomen meri- ja sisävesityön ohjelmajohtaja.  
  
  
WWF:n, Stora Enson ja Tornatorin yhteistyö ennallistaa metsäpuroja talkoovoimin, media tervetullut seuraamaan  
  
Virtavesien kunnostaminen tarkoittaa virtavesilajien elinympäristöjen palauttamista, esimerkiksi vaelluskalojen lisääntymis- ja poikasalueiden rakentamista jokiin ja puroihin. Kunnostaminen on käsityötä: kalojen kutusoraikkoja varten kiviä kannetaan puron äärelle ämpäreillä, mätimunien hapensaanti varmistetaan kuohkeuttamalla soraikkoja lapiolla ja kalanpoikasia varten koskiin asetellaan karkeampaa kivikkoa, jossa ne voivat piileskellä pedoilta.   
 
Kunnostustyöt hoituvat tehokkaasti talkootyönä. Tänä kesänä WWF jatkaa virtavesien ennallistamista jo kolmatta kesää yhdessä Stora Enson ja Tornatorin kanssa. Metsäpurojen puolesta -yhteistyössä kumppanit kartoittavat Tornatorin omistamilta alueilta ennallistamiseen soveltuvia kohteita. Stora Enson ja Tornatorin henkilökunta ahkeroi talkoissa yhdessä WWF:n asiantuntijoiden kanssa.   
 
Tänä kesänä järjestetään seitsemät ennallistamistalkoot ympäri maata. Ensimmäiset pidetään Ruokolahden Lanajoella 14.6.2024. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan talkoita.   
 
”Ruokolahden ympäristössä on upeita kunnostusta kaipaavia metsäpuroja ja jokia. Nyt meillä on motivoitunut joukko huhkimassa koskialuetta kohti luonnontilaa. Näen, että uhanalainen taimen voi lisääntyä pian täällä luontaisestikin”, iloitsee WWF Suomen suojeluasiantuntija Manu Vihtonen.”  
 
”Parasta antia henkilöstöllemme on ollut yhdessä tekeminen luonnon hyväksi sekä uusien tietojen ja taitojen oppiminen. Näitä kokemuksia ja oppeja jaamme myös suomalaisille metsänomistajille, kun toimimme heidän kanssaan eri puolilla Suomea. Hyvinvoiva metsä monipuolisine elinympäristöineen luo arvoa myös omistajalleen”, kertoo yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enson Suomen puunhankinnasta.  
 
“Tornatorin maa- ja vesialueilla on viime vuosina tehty virtavesikunnostuksia lähes kolmellakymmenellä kohteella. Viimeistään Metsäpurojen puolesta -hankkeen myötä virtavesikunnostuksista on tullut Tornatorille arkipäiväistä toimintaa”, kertoo Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.  
  
 
Patojen purkaminen on tehokasta luontokadon torjumista – työn alla kymmenien patojen purku  
 
Padonpurusta on tullut lyhyessä ajassa virtavesien ennallistamisen kulmakivi.  
 
”Padot estävät kalojen liikkumista vesistöissä ja tuhoavat niiden lisääntymisalueita, ja siksi niiden purkaminen on luontokadon torjumista ja tehokas ennallistamistoimenpide. Lajiston elpyminen padon purkamisen jälkeen on ennustettavaa, nopeaa ja pysyvää. Hiitolanjoella uhanalaiset järvilohet uivat padon alta vapautettuun koskeen heti kun vesi pääsi jälleen virtaamaan, vaikka työkoneet olivat vielä työn touhussa”, WWF:n Vilhunen kuvaa.   
 
Lähiviikkoina aktivoituu muuan muassa Karvianjoen Jyllinkosken vesivoimapadon purku Kankaanpäässä. Karvianjoki on entinen lohi- ja meritaimenjoki, jonka elinvoimaisuutta pyritään padon purulla parantamaan. Joessa esiintyvä erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka, eli raakku, hyötyy myös Jyllinkosken padon purusta.  
 
Jyllinkosken lisäksi WWF on mukana 23:ssä muussa suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa olevassa vaellusesteen poistamisessa, ja uusia kohteita otetaan työn alle kaiken aikaa. Muun muassa Palokin koskien vapauttaminen kajastelee suunnitelmissa. Siitä on nyt kirjaus Petteri Orpon hallitusohjelmassa.   
 
  
Lisätiedot:  
  
Sampsa Vilhunen, ohjelmajohtaja, WWF, 040 550 3854  
 Manu Vihtonen, WWF, suojeluasiantuntija ja WWF:n yhteyshenkilö virtavesitalkoissa,  040 505 0620, manu.vihtonen@wwf.fi