Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Sinileväkukintoja eteläsuomalaisissa järvissä

15.08.2024 Jarkko Narvanne
Enäjärvi elokuussa 2024. (LUVY / Maj Rasilainen)

Poikkeuksellisen lämmin toukokuu nosti sisävesien pintalämpötilat korkeiksi ja aikaisti sinileväkukintojen muodostumista monin paikoin. Vihdissä Siuntionjoen latvajärvillä eli Enäjärvellä, Poikkipuoliaisella, Tervalammella ja Huhmarjärvellä levätilanne huononi heinäkuun aikana merkittävästi (kuvaaja). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja sen yhteistyökumppanien toteuttaman hoitokalastuksen hyvät tulokset näkyvät kuitenkin erityisesti Enäjärvellä. 

Enäjärvi, jota on latvajärvistä hoitokalastettu voimakkaasti viime vuosina, on ollut vedenlaadultaan latvajärvien parhaimmistoa. Kesäkuussa levätilanne oli jopa erinomaisella tasolla. Ennen meneillään olevaa tehokalastushanketta tilanne on Enäjärven osalta ollut päinvastainen eli vedenlaatu on ollut latvajärvien heikointa. 

“Tulokset puhuvat puolestaan eli kyllä Enäjärven kunnostus on näkynyt selvästi parempana vedenlaatuna. Toki asia on huomattu rannoillakin. Pitkä ja lämmin kesä tulee koettelemaan latvajärviä, myös Enäjärveä, missä on jo havaittu jonkin verran kala- ja simpukkakuolemia. Tavallisesti elokuussa levä- ja happitilanne vielä heikkenevät lämpösumman noustessa ja kesän biomassatuotannon alkaessa hajota”, arvioi LUVYn hankepäällikkö Jussi Vesterinen 

Mitä hoitokalastus on ja miten se vaikuttaa järvien tilaan? Lue lisää vesientila.fi-sivustolta. 

Siuntionjoen latvajärvien levämääriä indikoiva a-klorofyllipitoisuus ja katkoviivalla ekologisen tilan luokkarajat.

 

Viimeistä vuottaan jatkavassa Enäjärven tehokalastushankkeessa käynnistettiin särkikalojen rysäpyynnit elokuun alussa, nyt myös aiemmista vuosista poiketen Enäjärven lisäksi Poikkipuoliaisella. Rysäpyynnistä vastaa Jomiset Oy. Elokuussa myös nuotataan molemmilla järvillä Aulis ja Petteri Kiiskilän toimesta. Myöhemmin syksyllä Kiiskilät laajentavat nuottausta Tervalammelle ja Huhmarjärvelle. 

”Enäjärvellä tämä on jo kolmas syksyn rysäpyynti, mutta Poikkipuoliaisella vasta ensimmäinen tämän hankkeen puitteissa. On mielenkiintoista nähdä, millaisia saalismääriä Poikkipuoliaiselta saadaan tällä menetelmällä, sillä Enäjärvellä syksyn rysäpyynti on antanut suhteellisen hyvin saalista. Tavallisesti rysäpyyntiä Suomessa on toteutettu keväisin jäiden lähdön aikaan”, pohtii hankkeen koordinaattori Maj Rasilainen. 

Rysäpyynti Enäjärvellä kestää noin kaksi kuukautta ja Poikkipuoliaisella vajaat kaksi kuukautta. Elokuun nuottauksia tehdään noin kymmenen päivän ajan kuun loppupuolella. Lisäksi Enäjärvellä toteutetaan syksyn aikana koeverkkokalastus, jolla selvitetään kalaston tilassa tapahtuneita muutoksia. 

Lähde: luvy.fi

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Talousvesipäivä-webinaari torstaina 26.9. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan

Seuraava

Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS