Uudessa hankkeessa kehitetään ratkaisuja saariston jätevesihuollon haasteisiin
Saariston jätevesihuoltoon liittyviä ongelmia ratkotaan Suomen ympäristökeskuksen uudessa Saaristoravinne-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään saariston nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on löytää monistettavia ja kokonaiskestäviä ratkaisuja ravinnepitoisten jakeiden hyödyntämiseksi. Ratkaisut voivat tukea myös saariston energiaomavaraisuutta ja asuttavuutta. Parhaimmillaan ne luovat uusia työpaikkoja.
Saariston jätevesihuollon moninaiset haasteet
Haasteita ovat esimerkiksi pitkät etäisyydet mantereelle, lisääntynyt turismi ja sen kausiluonteisuus, makean veden heikko saatavuus ja herkkä kallioinen saaristoluonto. ”Vilkkaissa kohteissa vierailijoita voi olla kesäkautena kymmeniä tuhansia, jolloin esimerkiksi kuivakäymälöiden jätteiden asianmukainen käsittely ja hyödyntäminen voi osoittautua haasteellisiksi erityisesti kallioisilla saarikohteilla”, hankkeen projektipäällikkö erikoistutkija Suvi Lehtoranta sanoo.
Saariston jäteveden puhdistamoratkaisuissa ei välttämättä ole huomioitu turismin aiheuttamia kuormitushuippuja, jotka aiheuttavat riskin ylivuodoille, eli käsittelemätöntä tai osittain käsiteltyä jätevettä pääsee ympäristöön. Talousveden riittävyys voi puolestaan tuottaa ongelmia turistihuippujen aikana. Vesikäymälät ovat yksi paljon vettä kuluttava tekijä.
Puutteet jätevesihuollossa voivat aiheuttaa ympäristölle haittaa ja rehevöittävät mm. Itämerta ja saaristoluontoa.
Yhteiskehittämistä ja työpajasarja keväällä 2025
Hanke järjestää kevään 2025 aikana työpajasarjan alan sidosryhmille. Työpajoissa pureudutaan ulkosaariston sekä väli- ja sisäsaariston jätevesihuollon ratkaisujen löytämiseen paikallisten toimijoiden kanssa. Yksi hankkeen päätavoitteista on tuoda keskeiset sidosryhmät saman pöydän ääreen ratkomaan haasteita.
”Paikallisten ratkaisujen ja toimintaympäristön kehittämisessä yhteistyöllä on keskeinen rooli. Osaamista jakamalla voimme saavuttaa sellaisia ratkaisuja, jotka tuottavat hyötyä koko saaristoalueelle”, Lehtoranta sanoo.
Hankkeessa tutkitaan myös biokaasuprosessin ja pyrolyysin soveltuvuutta kuivakäymäläjätteen käsittelyyn. Hankkeen tavoitteena on löytää sellaisia toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka ovat monistettavia myös muille alueille, joissa esiintyy sesonkiaikoina kuormitushuippuja tai viemäriverkostoon ei ole yhteyttä. Kehitettävät ratkaisut voivat olla kohteen mukaan joko keskitettyjä tai paikallisia.
Saaristo- ja rannikkoalueiden ravinnekiertokonseptit – Saaristoravinne-hanke
Saaristoravinne-hankkeen kesto on 23.10.2024–30.11.2025. Hanketta rahoittavat ympäristöministeriön Ahti-ohjelma, Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy sekä Parainen.
Hanke: Saaristomeren ja rannikkoalueiden ravinnekiertokonseptien kehittäminen (Saaristoravinne)
Lisätietoa:
Hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 362
Tutkija Johannes Hannuniemi, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 353
Kuva: Talvinen maisema Aspön saaresta. Kuva: Suvi Lehtoranta (Syke)
