Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä neuvotellaan toimista alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

04.04.2025 Jarkko Narvanne

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokoontuu Lontoossa 7.–11.4.2025. Komitean 83. istunnossa on tavoitteena sopia oikeudellisesti sitovista keinoista alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Päästövähennyksistä on sovittu vuonna 2023 IMO:n kasvihuonekaasustrategiassa.  

Rahtialukset Vuosaaren satamassa (Kuva: Mika Pakarinen, Keksi/LVM)

Kasvihuonekaasupäästöjä on tarkoitus vähentää sääntelyllä, joka koostuu teknisestä ja taloudellisesta elementistä. Tekniseksi elementiksi on vahvistumassa maailmanlaajuinen polttoainestandardi, jolla aluspolttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteettiä vähennettäisiin asteittain. Taloudellisella elementillä pyrittäisiin kannustamaan yhä puhtaampien polttoaineiden käyttöön. Sääntelyn kokonaisuudesta ja toteutustavasta neuvotellaan tässä istunnossa. 

Suomi kannattaa taloudellisen elementin tuottojen rahastoimista kansainväliseen rahastoon. Kerättävät varat tulee Suomen kannan mukaan käyttää merenkulun päästöjä vähentävien ratkaisujen pikaiseen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi varojen jaossa tulee huomioida erityisolosuhteet, kuten kulku jäissä.

IMO:n tavoitteena on, että meriliikenne on hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla huomioiden kansalliset olosuhteet. Vuoteen 2030 mennessä alusten kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 20 % vuoteen 2008 verraten. Vuodelle 2040 asetettu välitavoite on vähentää päästöjä vähintään 70 %.

Suomi katsoo, että kunnianhimoinen maailmanlaajuinen päästövähennystoimi tasaisi sekä kansainvälisen merenkulun päästösääntelyn epäsuhtaa että merenkulun ja elinkeinoelämän kilpailuympäristöä EU:n ja muun maailman välillä. Meriliikenteen päästövähennyksiä tulisi edistää ensisijaisesti riittävän määrätietoisin maailmanlaajuisin toimin. Jos määrätietoisia maailmanlaajuisia toimia saadaan aikaiseksi, tulee merkittävää kaksinkertaista taakkaa EU:n toimissa purkaa. Suomi pitää tärkeänä, että IMO:n sääntelyssä huomioidaan alusten turvallinen kulku jäissä. 

Meriympäristön suojelukomitean 83. istunnossa neuvotellaan myös muun muassa jo voimassa olevan alusten energiatehokkuus- ja hiili-intensiteettisääntelyn tarkentamisesta, alusten painolastivesien sääntelystä sekä vedenalaisen melun mahdollisesta tulevasta sääntelystä. Suomen delegaatioon kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Ilmatieteen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia. 

 

Mitä seuraavaksi?

Kasvihuonekaasupäästöjen sääntelykeinojen kokonaisuudesta on tarkoitus päättää lopullisesti lokakuussa 2025. Tällä aikataululla sovitut toimet astuisivat voimaan IMO:n kasvihuonekaasustrategian mukaisesti vuonna 2027.

 

Lisätietoja:

Liikenne- ja viestintäministeriö: Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, p. 0 50 476 0401, eero.hokkanen(at)gov.fi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, johtava asiantuntija Anita Mäkinen, p. 040 162 4592, anita.makinen(at)traficom.fi

Tiedote 7.10.2024: IMO:ssa askel kohti maailmanlaajuisia keinoja alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksiLinkki toiselle sivustolle
Kansainvälinen merenkulkujärjestö
 
  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Tulevana kesänä Tornionjoella sallitaan enintään kahden lohen saalis kalastajaa kohden

Seuraava

Työ yhdyskuntajätevesidirektiivin toimeenpanoksi alkaa – jätevesien käsittely tehostuu

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS